Köyhien lasten popot, eli vinkki de kenkä.

Kuten jo nakit ja MUTSIn infolehdelläkin valaisen, mä olen täysin merkkitiedoton. Mulle on, teini-iän yksiä Leviksen viisnollaykkösiä lukuunottamatta, aina ollut täysin yhdentekevää, minkä merkkisiä retkuja päälläni kannan tai tyynyjä sohvallani lepuutan. Olen lapsi lama-ajalta, yksinhuoltajan tytär, joten tuolloinkaan ei paljon ollut varaa merkkeihin panostaa.

Sanotaanhan sitä, että ”köyhällä ei ole varaa ostaa paskaa” ja toki useat merkkituotteet pitävät jälleenmyyntiarvonsa ja ovat myös laadullisesti hyviä. Mä pidän kuitenkin, lasten kohdalla varsinkin, tärkeämpänä sitä, että saavat touhuta suht vapaasti, pelkäämättä että uuteen, kalliiseen merkkimekkoon tulee reikä.

Koska eläminen kallistuu koko ajan, eikä palkat kuitenkaan ihan samassa tahdissa jaksa nousta, olen enemmän kuin tyytyväinen tehdessäni edullisia, ja ihan kivan näköisiä lastenvaatelöytöjä. Viimeksi muutama viikko sitten löysin pienemmille tenaville välikausipuvut kympillä (!!!) Tokmannilta ja nyt ruokakauppareissulla bongasin samoille tyypeille siistit tennarit 8 €/kpl. Lidlistä!

Myönnän. Olen ollut itsekin ennakkoluuloinen. Kuka saakeli sitä nyt Lidlistä ostaa mitään päällepantavaa. Että onko vähän noloakin? No ei ole. Nämä mukavan näköiset keinonahkaiset tennarit menee lapsilla hyvin tämän syksyn ja ensi keväänkin ”kaupunkikenkinä”. Kurassa uitetut tarhalenkkarit on sit erikseen.

Vinkkinä siis muillekin merkkitiedottomille mutseille! Ainakin täältä paikallisesta Lidlistä löytyi kyseisiä tennareita neljässä sävyssä, kokoon 30 saakka. (onneks meidän tokaluokkalainen on hyvin pienijalkaista sorttia) Eilisellä blogikierroksella huomasin, että myös Lapsellista- blogin Anna oli tehnyt samaisen löydön. Ilmeisesti pääkaupunkiseudulta löytyi kokoja vähän isompaankin asti.

Kannattaa joka tapauksessa käydä kurkkaamassa!

-Päivi-

Historiallinen asupostaus!

Muistatte varmaan, että lupasin (tai uhkasin…) tuossa jokunen viikko sitten tehdä ihka ensimmäisen asu-postauksen Uskolan historiassa. No, hetki on nyt koittanut! Mutta kyllä sen verran tuo kuvaussessio naurukohtausten aikaansaamia virtsanpidätysongelmia aiheutti, että tuskin tästä nyt ihan tapaa tulee.

Sain siis, joka toisen bloggaajan tapaan, yhteydenoton Sheinsidelta, jossa kysyttiin haluaisinko valita heidän valikoimistaan vaatteen ja esitellä sen sitten blogissa. Pienen epäröinnin jälkeen päätin, että what the hell, antaa mennä! Kerrankos sitä.

Tilasin vaalean, casualin jakun. Tai jakuhkon. Ehkä se on tollanen kauluspaidan ja jakun yhdistelmä. Pusero tai takki. Puserakki?! Paksua tietenkin jännitti ennen kaikkea, mahtuuko koko rytky päälle, mitoitus kun on aina merkeittäin varsinainen jännitysmomentti. No mahtui! Ja tykkään siitä kyllä kovasti, tämä päällä on juhlittu jo teatterilla viimeisen esityksen karonkkaa ja matkattu Helsinkiin Kaksplussan blogitapaamiseen. Ainut asia, mikä alkuun ärsytti, oli tuo hieman laastaria muistuttava väritön väri. Ei lopulta päällä niin paha, kuin miltä alkuun vaikutti. Vai mitä olette mieltä? Huomatkaa erityisen ammattimaiset (ja luonnolliset!) bloggariposeeraukset! 😀

Jakku: Sheinside (blogin kautta saatu)

Housut: H&M+

Kengät: Ten Points

Huivi: Gina Tricot

Voi antakaa mun kaikki kestää! Ei ollu kuulkaa helppoa tämä, voin kertoa. Mutta eihän tämä olis Uskolan postaus ilman niitä todellisia kuvia. Nämä yllä näkyvät kuvat ovat niitä harvoja, joissa näytän edes etäisesti normaalilta. Koska suurin osa materiaalista oli taas tätä luokkaa…

Ei saakeli, ei tällasia edes voi julkaista! Antakaa anteeksi, lupaan ettei tule toistumaan. Täähän on ihan kammottavaa! Toisaalta nämä jäätävimmät kuvat ansaitsisivat ehkä ihan ikioman postauksen… Vaikkakin hovikuvaajani ”oman elämänsä Sakari Majantie” lupasi, ettei naura minulle vaan minun kanssani. Hmh…

No niin. Eiköhän tämä ollut nyt tässä. Ensi kerralla jotain ihan muuta. Lupaan!

-Päivi-

Paksulle puettavaa.

Ihmeiden aika ei selvästikään ohi, pikemminkin käsillä parhaillaan. Päivi ”vedännerytkytmitkämahtuu” aikoo postata vaatteista. Pukeutumisesta. Tyylistä. Naurakaa vapaasti, niin teen minäkin!

Sain yhteydenoton Sheinsidelta, jossa kysyttiin haluaisinko valita heidän valikoimastaan vaatteen ja esitellä sen sitten blogissa. Nauraa tyrskähdin tietysti täysillä ja suljin sähköpostin. Ei ne varmaan oo tajunnu katsoa mun blogia sen vertaa, että olisivat ehtineet huomata, että olen paksu. Ja ehkä myös hieman vanha putiikin valikoimaan nähden.

Päätin kuitenkin käydä kurkkaamassa, vähän vaan piruuttani, millaisiin kolttuihin sitä tänä keväänä verhoudutaan. Ja hitsi vieköön, yllätyksekseni löysin sittenkin muutamia paksuakin viehättäviä vaatekappaleita! Ja toisaalta, vaikka kurvikas olenkin, haluan toki pukeutua vartalolleni sopiviin vaatteisiin ja toisaalta taistella ”läskeille säkkejä” -ajatusta vastaan. Joten hitot, menköön! Tilasin mielestäni kivan näköisen vaatteen, ja kyllä, tulette näkemään historiallisen ”päivän asu” -postauksen Uskola -blogissa vielä tämän kevään aikana! Lukijat minua armahtakoon.

Lisäksi kokosin pienen, keväisen ”wishlistin” asuista ja asusteista joihin tykästyin ja joiden ajattelin pukevan myös tälläista pyöreämmän malliston muikkelia. Keväiset värit, kuten koralli, vihreä ja erityisesti keltainen nousivat listoille. Erilaiset jakut on mun mielestä mainio, siistimmän pukeutumisen perusta ja tuovat ryhtiä pyöreämmällekin vartalolle. Mä en työni luonteesta johtuen siellä juuri jakkuja käyttele, joten enemmänkin ulos lähtiessä näihin tulisi pukeuduttua. Eli näillä kylillä harmillisen harvoin.

Jakku // Pusero // Clutch // Koru

Jakku // Pusero // Koru

Jakku // Pusero // Koru

 Jakku // Mekko // Laukku

Hämmästyin itsekin, kun huomasin erityisesti ihastuvani toisen kuvan värikkääseen jakkuun. Toihan on just sellasta kammottavaa kasaria, jota olen pyrkiny välttelemään. Mutta niin kai se maku vaan jalostuu, väkisinkin trendien perässä pikkuhiljaa. Nuo laukut ihastutti myös, erityisesti keltainen! Kaiken kaikkiaan tykkään näistä kokonaisuuksista, käyttäisin mielelläni. Tietenkin sillä olettamuksella, että mahtuisin niihin. 😉 Miltä kuteet teidän silmiin näyttää?

No ni. Nyt saa kivittää. Ootteko ihan palasina ja paskana, ku aloin sooloilla aiheisiin, joihin en ole ennen kajonnut? Älkää pelätkö, tästä ei tule sellaista surullisen kuuluisaa ”pelkkiä mainoksia ja yhteistöitä” -blogia. Tämä tuntuu nyt musta itsestä vaan kovin kivalta vaihtelulta. Tuo ehkä sellasta kaivattua kepeyttä mukaan.

Jään nyt innolla odottamaan tilaamaani vaatetta. Okei. Oikeesti jännitän, etten mahdu siihen. 😀

-Päivi-