tyyli

Politiikastahan minä en mitään ymmärrä. Enkä edes esitä kovin kiinnostunutta. Mutta kovin ilahtunut olin uuden ympäristöministerin valinnasta kahdestakin syystä. Ensinnäkin ihan ykkösjuttu, että ministeriössä on joku, joka ei ole ollut poliittisissa kahinoissa jo Kekkosen aikaan ja toiseksi Sanni Grahn-Laasosella on ihan killeri fleda! Myönnän, tämä on poliittisena kannanottona heikohko, mutta mä kaipaan nyt pinnallista hömppää kaiken kökön tasapainoksi. Ympäristöministerin tukka on just hyvä aihe nyt!

Kattokaa nyt. Napakka, suoralinjainen polkka, mutta kuitenkin suht reippaalla pituudella. Ja aivan loistava liukuväri tummasta vaaleaan. Oon ihan myyty!

Nyt mä oon tietty ihan vakuuttunut, että mäkin haluan ministeritukan. Tai sit en. Vai haluanko? En mä tiedä. Toisaalta oon kasvatellut tätä lettiä jo pitempään ja kun sen kerrankin olen saanut tähän mittaan, kannattaako sitä heti leikata? Samalla olisi hyvästeltävä helpot pikkumyynutturat, sivuponnarit ja letit. Suoristusrautaa olis käytettävä muulloinkin, kuin juhlatilanteissa, koska polkkahan sojottaa aina just sinne, mihin sen ei kuulu.

Toisaalta, mun hiusvärien, auringon ja villin tupeerauksen rasittama kuontalo kaipaisi ehkä juuri tuota pätkäisyä. Kerralla kunnon nippu tukkaa lattialle ja varmaan irtois lettiin paksuuttakin lisää. Olishan se kivaa vaihtelua ja hei, aina se kasvaa kuitenkin takaisin.

Auttakaa nyt minnuu! Polkka vai ei? Ja tosta 1,5 metrin tyvikasvusta ei ole syytä mainita kommenteissa, se hoidetaan sit samalla… Vat sei juu, hä?! Nyt saa siis äänestää! JAA, EI, TYHJÄ VAI POISSA?

Ja lopuksi vielä toivekuva Vironperän kuninkaasta. Silmistä on vähän turvotus laskenut, mut eiks muuten mee läpi ihan kuusnolla?

Nätti on!

-Päivi-

P.S. Kuvien vino asettelu on tyttäreni taiteellisen silmän luomus. Ovat kuulemma parempia noin.

Ministerin kuva lainattu täältä.

Ihmeiden aika ei selvästikään ohi, pikemminkin käsillä parhaillaan. Päivi ”vedännerytkytmitkämahtuu” aikoo postata vaatteista. Pukeutumisesta. Tyylistä. Naurakaa vapaasti, niin teen minäkin!

Sain yhteydenoton Sheinsidelta, jossa kysyttiin haluaisinko valita heidän valikoimastaan vaatteen ja esitellä sen sitten blogissa. Nauraa tyrskähdin tietysti täysillä ja suljin sähköpostin. Ei ne varmaan oo tajunnu katsoa mun blogia sen vertaa, että olisivat ehtineet huomata, että olen paksu. Ja ehkä myös hieman vanha putiikin valikoimaan nähden.

Päätin kuitenkin käydä kurkkaamassa, vähän vaan piruuttani, millaisiin kolttuihin sitä tänä keväänä verhoudutaan. Ja hitsi vieköön, yllätyksekseni löysin sittenkin muutamia paksuakin viehättäviä vaatekappaleita! Ja toisaalta, vaikka kurvikas olenkin, haluan toki pukeutua vartalolleni sopiviin vaatteisiin ja toisaalta taistella ”läskeille säkkejä” -ajatusta vastaan. Joten hitot, menköön! Tilasin mielestäni kivan näköisen vaatteen, ja kyllä, tulette näkemään historiallisen ”päivän asu” -postauksen Uskola -blogissa vielä tämän kevään aikana! Lukijat minua armahtakoon.

Lisäksi kokosin pienen, keväisen ”wishlistin” asuista ja asusteista joihin tykästyin ja joiden ajattelin pukevan myös tälläista pyöreämmän malliston muikkelia. Keväiset värit, kuten koralli, vihreä ja erityisesti keltainen nousivat listoille. Erilaiset jakut on mun mielestä mainio, siistimmän pukeutumisen perusta ja tuovat ryhtiä pyöreämmällekin vartalolle. Mä en työni luonteesta johtuen siellä juuri jakkuja käyttele, joten enemmänkin ulos lähtiessä näihin tulisi pukeuduttua. Eli näillä kylillä harmillisen harvoin.

Jakku // Pusero // Clutch // Koru

Jakku // Pusero // Koru

Jakku // Mekko // Laukku

Hämmästyin itsekin, kun huomasin erityisesti ihastuvani toisen kuvan värikkääseen jakkuun. Toihan on just sellasta kammottavaa kasaria, jota olen pyrkiny välttelemään. Mutta niin kai se maku vaan jalostuu, väkisinkin trendien perässä pikkuhiljaa. Nuo laukut ihastutti myös, erityisesti keltainen! Kaiken kaikkiaan tykkään näistä kokonaisuuksista, käyttäisin mielelläni. Tietenkin sillä olettamuksella, että mahtuisin niihin. 😉 Miltä kuteet teidän silmiin näyttää?

No ni. Nyt saa kivittää. Ootteko ihan palasina ja paskana, ku aloin sooloilla aiheisiin, joihin en ole ennen kajonnut? Älkää pelätkö, tästä ei tule sellaista surullisen kuuluisaa ”pelkkiä mainoksia ja yhteistöitä” -blogia. Tämä tuntuu nyt musta itsestä vaan kovin kivalta vaihtelulta. Tuo ehkä sellasta kaivattua kepeyttä mukaan.

Jään nyt innolla odottamaan tilaamaani vaatetta. Okei. Oikeesti jännitän, etten mahdu siihen. 😀

-Päivi-