Rempappaa, rempappaa.

Voihan muovimatonretale ja kasikytluvun palstautuva tapetti sentään! Uskolan sisätilojen remontissa ollaan edetty lähes viimeiseen huoneeseen asti. Kun tähän neljä vuotta sitten muutettiin, oli ajatuksena remontoida pikkuhiljaa. Huone kerrallaan, aina kun rahat ja elämäntilanne sen sallisi. Talo on koko ajan ollut täysin asumiskuntoinen, yli kolmenkymmenen vuoden takaiset pintamatskut nyt tietysti oli mitä oli. Sitä muovimattoa ja mauttomia tapetteja. Ajan henkeen.

Muuttohetken tienoilla remontoitiin alakerran oleskelutilat; keittiö, ruokasali, sali, eteiset ja wc, sekä yläkertaan johtava portaikko ja yläkerran käytävän seinät. Kun tämä alkurutistus aikanaan saatiin jokseenkin valmiiksi, oli pakko pitää taukoa. Voimat oli loppu ja matti kurkisteli kukkarosta. Tauon jälkeen ollaan sitten pikkuhiljaa edetty, tosiaan huone kerrallaan eteenpäin. Kuisti tehtiin ensimmäisenä kesänä, yläkerran pikkuvessa erityisellä hartaudella seuraavaksi, sauna muutettiin aikuisten makuuhuoneeksi ja pienimmät saivat omat huoneensa. Viimeisen parin vuoden ajalta remppapostauksia voi käydä kurkkimassa täältä.

Viimeisen asuinhuoneen remontti on ollut mielessä jo pitkään. Esikoisen huone on lastenhuoneista suurin ja myös työläin, siellä kun on entisten asukkaiden jäljiltä mm. jännä reikä seinässä, joka on toimittanut eräänlaisen kaapin virkaa. Nyt tuosta aukosta ollaan tekemässä ihan oikeata, liukuovellista säilytystilaa, joskin säilytysjärjestelmä ja liukuovet jäänevät hankintoina tuonnemmaksi. Kunhan saadaan pintaremppa nyt ensin kuosiin ja vähän uutta huonekalua nyt alkuun.

Alkutilanteessa huoneessa vallitsi näinkin kohtalokas tunnelma. Meikäläisen hermot kesti tapetin irroittamista justiinsa vartin, onneksi tuo mies omaa pidemmän pinnan.

Kun tapetti oli vihdoin saatu riivittyä alas, maalattiin katto, tasoitettiin reiät seinistä, hiottiin ja pohjamaalattiin. Ja sit lähti lattia!

Vanha muovimatto ja lattialevyt sai kyytiä ja tilalle asennettiin lautalattia, kuten muuallakin talossa. Erikoiskuiva, ympäripontattu lattialauta on (kuulemma) ihan yhtä helppo asentaa, kuin vaikkapa laminaatti. Mitään muuta vaihtoehtoa ei itseasiassa missään vaiheessa lattiaan harkittukaan. Puuta sen olla pitää!

Lattia maalattiin kahteen kertaan Betolux Akvalla, sävynä vanha tuttu Tikkurilan H499. I still love it! (oksalakkaus olis voinu olla kova juttu… mut se sit jäi… elämä on)

Lattian kuivuttua päästiin vihdoin asiaan… Tapetoimaan! Vielä en paljasta kaikkea, koska homma on osittain kesken, mutta pientä kurkistusta kuitenkin siihen, miltä huoneessa nyt näyttää. Tehosteseinässä Borosan 39135, muissa seinissä Eco Decorama 4150. Ajatuksena oli saada aikaiseksi vanhaan taloon sopiva esiteinin huone, josta asukki itse tykkäisi vielä muutaman vuoden kuluttuakin. Toivossa on hyvä elää…

Näyttäishän tuo itse asukkikin olevan suht tyytyväinen.. ainakin tässä vaiheessa.

Huoneen suunnitteluvaiheesta löytyy postausta täältä. Valitettavasti en onnistunut ympäripuhumaan huoneen tehosteväriksi keltaista (aiheutti asukissa lähinnä inhon väristyksiä), mutta turkoosi kuulemma kävisi. Joten mikä ettei! Jotain kivaa värikylpyä tuonne sisustusvaiheessa keksitään.

Hyvässä vaiheessa siis mennään! Tapetoinnin viimeistely ja listoitus vielä, sitten neiti pääsee taas huoneeseensa takaisin. Ja äiti pääsee siivoamaan tytön valloittaman olohuoneen…

-Päivi-

Peeäs. Näköjään joistain vanhemmista remppapostauksista on tipahtanut muutama kuva matkan varrelle/näkyvät linkkinä. Käytän huomisen vapaani niiden korjaamiseen! Samalla lupaan vastata edellisten postausten kommentteihin. Puss!

Remppamietteitä; esiteinin huone

Me ollaan asutettu Uskolan nurkkia kohta neljä vuotta. Ja tuo sama aika rypistetty remonttia. Koko ajan on joku kohta työn alla, tai ainakin suunnitteilla ihankohtsillään alkavaksi. Ei sillä, hyvällä mallillahan me jo ollaan. Alakerta on jo niinkin valmis, että joitain paikkoja tekee mieli jo muutella ensimmäiseltä remppakierrokselta. Vessan tapetti jo vaihtui, salin tapetti saa kyytiä seuraavaksi…

Kokonaan remontoimatta on enää yläkerran käytävä, sekin oikeastaan vain lattian ja yhden seinän osalta, esikoisen huone ja kylppäri. Tytön huone luonnollisesti vuorossa seuraavana, tällä hetkellä koppi on aika kamalassa kunnossa…

Tällä hetkellä huoneen lattiassa on, varmaan aikalailla Uskolan emännän ikäinen muovimatto, katto henkii mökkitunnelmaa mäntyisenä ja seinillä kuluneet, kamalat, yli kolmekymmentä vuotta vanhat tapetit. Edellinen asukas on aikanaan puhkonut huoneen seinään reiän, ilmeisesti aikeena on ollut tehdä siihen vaatekaappi, mutta toteutus on jäänyt hieman kesken ja säilytystila on ovelasti ”piilotettu” rullaverhon taakse. Lisäksi huoneessa on perinteiset vaatekaapit, nekin kultaiselta 80-luvulta.

Varoitus! Seuraavat kuvat saattavat järkyttää herkimpiä lukijoita!

Huoneen tuleva ulkoasu on pohdituttanut jo pidemmän aikaa. Huoneessa asustava neito kun on tuollaisessa herkässä, kohta 11-vuoden iässä, eikä oikein tiedä, onko lintu vai kala. Iso vai pieni. Kun toisaalta leikkii vielä päivät pitkät Monster High -nukeilla ja toisaalta pohtii pienessä mielessään maailman isoja asioita. Silloin ei ole helppo päättää, mitä haluaa.

Mietintä kohdistui ennen kaikkea tapettiin, lattia- ja kattovärit kun määräytyvät muuallakin talossa olevien värien mukaan. Olen kieltämättä joutunut käyttämään kaikki äidillisen lempeät manipulointikeinoni seinien sävyjen kanssa. Tyttö tykkää väreistä, kuten tuon ikäisten kuuluukin, toisaalta me vanhemmat halutaan tapetti, jota ei heti vuoden kuluttua tarvitsisi vaihtaa. Niinpä lopulta päädyttiin, yhteistuumin, ehkä tylsään, mutta tyylikkääseen musta-valko-harmaaseen linjaan. Sisustuksessa voidaankin sitten käyttää värejä niin paljon, kuin tyttö vain haluaa.

Vaikka yleisesti ottaen en oikein lämpene tehosteseinä-ajatteluun tälläisissa vanhoissa taloissa, tässä yhdessä huoneessa ollaan siihen ratkaisuun kuitenkin päätymässä. Päätyseinän tapetiksi valikoitui Boråsin kaupunkiaiheinen Borosan 39135 ja muihin seiniin joku sävyihin sopiva vaalea, mutta raikas harmaa, kuten Eco Decoraman 4148.

Lattian sävy siis meillä kaikissa lattioissa vaalea siniharmaa Tikkurilan H499. Katot valkoiset.

Jep. Mä olen innostunut keltaisesta. Jostain syystä epäilen, että huoneen tehosteväriksi sitä ei lopulta asukkaan itsensä toimesta hyväksytä, mutta ajattelin yrittää kuitenkin. Ylipäänsä alan olla kyllästynyt liikoihin koukeroihin ja maalaisromantiikkaan. Pehmeitä linjoja ja vanhaan taloon sopivaa tehdään edelleen, mutta selkeyttä kaipaan kovasti. Kuten ehkä kollaaseistakin näkyy.

Suunnitelmat alkaa olla siis ihan mukavasti hallussa. Toteutus jää nyt riippumaan luonnollisesti a.) finanssista ja b.) ajasta. Joo ja c.) jaksamisesta.

Mitä mieltä olette suunnitelmista? Uppooko harmaan sävyt ja musta-valkoisuus? Entä tuo raikas, mutta niin ristiriitainen keltainen?

-Päivi-

Kollaasien kuvat http://www.borastapeter.se/fi

http://www.eco.se/fi

http://www.ikea.fi

http://www.jotex.fi

Neljän vuoden takaa…

Eksyin selaamaan ikivanhoja kuvia. Kikattelin vaippahousuisille muksuille, ihmettelin omia hiuksiani, mutta eniten järkytyin neljän vuoden takaisista kuvista muutostamme Uskolaan. Jostain syystä aika on kullannut muistoja siten, että kuvittelin meidän muuttaneen aikalailla hyvälle mallille rempattuun huusholliin. Sain todeta olleeni väärässä. Vai mitä tykkäätte?

Tapetti jäi vaatimattomasti noin neljä rullaa vajaaksi… öh. Korkeet huoneet on ihan kivat, mutta…

Ihan muutama laatikko jos nyt puuttuu..

Leivät tiskikaapissa… mutta pirun komeet puutasot! Vielä tuolloin…

Kaappeja ei ilmeisesti vieläkään..? Saati roskista.

Ranskalaisia? Sokkelilevyä? Anyone?

Mahtuisko tohon pinoon vielä jotain, jos oikein yrittäis?

Vessahätä?

——————

Toisinaan sitä on ihan hyvä muistuttaa itselleen, kuinka paljon ollaan kuitenkin edetty, saatu aikaiseksi. Vaikkei tämä torppa vielä lähellekään valmis ole, voisi se olla vielä aika paljon hurjemmassakin kuosissa. Aika visusti voiton puolella ollaan kuitenkin jo kokonaisuudessaan. Esiteinin huoneen suunnitelmat alkaa olla jo suht pitkällä, odotan kieltämättä kieli pitkällä rempan aloitusta… (älkää kertoko mun miehelle, oon koittanut olla aika hiljaa tästä vielä… 😉 )

Mutta pakko kai sekin on myöntää, että maku muuttuu… Salin tapetit oli hienoinen pettymys heti jo laittovaiheessa, enkä niiden kanssa ole tainnut oikein ystävystyä missään kohtaa. Mieli tekisi jotain hieman tummempaa ja kodikkaampaa, valmiiksi korkea ja avara tila ei olisi kaivannut noin vaaleaa tapettia. No, sitä sattuu. Ehkä nyt ensin kuitenkin se tytön huone…

Noiden muutto- ja remppakuvien jälkeen elelen kuitenkin suht tyytyväisenä näissä maisemissa…

… vaikkei aina ihan näin siistiä olekaan.

Tykkäisittekö lukea enemmän remontti/muutos/sisustusjuttuja, jos tästä taas tuolla saralla hiukan aktivoiduttaisi?

-Päivi-

Pätkän huone, ennen – jälkeen.

Pojan huoneen remontti valmistui jo jonkin aikaa sitten, mutta nyt vasta huomasin, että lupaamani before/after -kuvat on vielä laittamatta! Nyt siis pikana korjaamaan tilanne.

Ennen -kuvat on napattu kaappien tyhjennyksen hetkellä, joten ihan noin kaamean sekaiselta siellä ei (ihan) aina näyttänyt. Mutta tuollainen hyvin kasarihenkinen ryjähuone se oli. Ahdas, tumma ja ruma.

Remontissa siis vaihdettiin muovimatto lautalattiaan, maalattiin katto ja vaihdettiin tapetit. Myös vanha vaatekaappi purettiin uuden tieltä. Pintahommia, siis. Lattian vaihto se noista työläin taisi olla. Tai mistäs minä tietäisin, kun toimin pääasiassa työnjohtajana. 😉

Halusin huoneeseen raikkautta ja poikamaista väriä. Olen aika tyytyväinen valittuun tapettiin, kirkkaat värit, varsinkin vihreä, kun ovat pojankin mieleen. Tapetti löytyi Sandbergilta. Lattiassa sävynä Tikkurilan H499. Suurin osa kalusteista ruotsalaiselta huonekalujätiltä. Kattovalaisin paikallisesta sisustuspuoti Gistusta. Pöytävalaisin Jyskistä. Legotaulut askarreltiin ihan liimaamalla ukkelit suoraan kehyksen lasiin. Erikeeper käy. 🙂

Jonkin asteinen remppakrapula taitaa olla valloillaan, kun vielä ei innosta aloittaa uutta huonetta… vaikka esiteini kolmesti päivässä tiedusteleekin, joko hänelle on löytynyt sopivat tapetit. Ehkä kuitenkin annetaan finanssipuolenkin hieman tasaantua edellisistä rempoista, ennen kuin hypätään taas seuraavaan.

Nyt hyppään kuitenkin Mark Darcyn kainaloon. Ihana Bridget Jones. Ja ihan pieni pala suklaata. 😉

-Päivi-

Pätkäpojan huone

Kuukauden kuluttua koulutiensä aloittavan pojan huoneen remppahommat alkaa olla voiton puolella. Seinät on pohjamaalissa ja lattiakin on vaihdettu ja uuden värinsä saanut. Tiedän, että isäntää syyhyttäisi valtavasti päästä tänään jo tapetointihommiin, mua hiukan mietityttää vasta eilen illalla maalatun lattian kohtalo… että onkohan se sitten kohta varpaanjälkiä täynnä.

Suunnitelmat on tätä huonetta varten olleet olemassa jo hyvän tovin. Koska jo kouluikäisestä pojasta on kysymys, en halunnut mitään liian hempeää tunnelmaa, vaikka Uskolassa muutoin tuollainen fiilis onkin. Pojan lempiväri on vihreä, joten suht vaalean perussävytyksen kaveriksi on odotettavissa muutamia vihreitä,  ja muutenkin pirteän värisiä, yksityiskohtia.

(kuvat Ikea, Ellos, Sandberg)

Tapetti on Sandbergin Erik, joka oli livenäkin tosi kiva! Vaikka raidat on perusväreissä, sävyt on kuitenkin hieman ”puuromaiset” joten sopii tälläiseen vanhaankin taloon hyvin. Vielä tietysti jännitetään, miltä se itse seinässä näyttää…

Legoukoista on tarkoitus tehdä muutama taulu, tosin aikamoisen neuvottelun takana voi olla pojan kanssa tämä homma…Kuka sitä nyt lelujaan hevillä seinälle luovuttaa. Laitan kyllä kuvia kunhan (tai oikeastaan JOS) tämä mun tauluvisio onnistuu.

Kuun loppuun mennessä on huoneen deadline, syyn kerron myöhemmin. 🙂 Onneksi isäntä jää lasten kanssa parin viikon lomalle kohta… ihan muutaman pikku homman olen etukäteen tänne miettinyt. 😉

-Päivi-

P.s. Nyt ollaan taas päästy siihen vaiheeseen, että ajatukset meinaa siirtyä jo seuraavaan huoneeseen. Tapettisivustot käy kuumina, kuulkaa! 😉

Lastenhuone, before – after

Me ollaan vihdoin päästy remontissa makuuhuoneisiin asti. Itseasiassa puolet makkareista on jo rempattu, eskarilaisen soppi odottaa innokkaita tapetinraaputtelijoita seuraavaksi ja viimeisenä on vuorossa 10 -vuotiaan huone. Meidän vanhusten makuuhuoneen tieltä väistyi sauna, rempan etenemistä ja lopputulosta voi halutessaan kurkkia vaikkapa täältä ja täältä.

Viimeisimpänä muutoskohteena (tää termi on kyllä vähän Innoa…) oli pienimmän kikkarapään oma huone. Tähän asti pienemmät olivatkin punkanneet sulassa sovussa (no jaa…) kerrossängyssä yhteisessä pikkumakkarissa. Kun me muutettiin alakerran ”saunaan” vapautui jokaiselle lapselle vihdoin oma huone. Ja koska kyseessä on pienen tytöntyllerön valtakunta, me tyttöiltiin ihan kunnolla!

Ensin kuitenkin muutama ”ennen” -kuva, joita olikin otettu näemmä aika hintsusti. Näitä kuvia ennen oli raaputeltu jo vanhat perhostapetit seinistä  ja revitty ”terkkuja 80 -luvulta” -henkinen muovimatto irti lattiasta. Nämä on ehkä enemmän tälläsiä ”i mitten av” -otoksia kyllä…

Ja nyt vihdoin niitä jo pitkään lupailemiani kuvia valmiista huoneesta. Nuo leluhyllyt elää ihan omaa elämäänsä koko ajan, kuten varmaan kaikki vanhemmat tietää… Mä olin hiukan erimielinen esimerkiksi Monster High -nukkien (taipuukse noin?!) säilyttämisestä hyllyn päällä, mutta niitten koti on kuulemma siinä. Joten olkoon.

Huoneen tapettina on Pihlgren ja Ritolan ihana Kirsikkapuu harmaa-valkoisena. Kalusteet ja krääsät pääasiassa kirppareilta ja Ikeasta. Lattiamaalina jo alakerrasta tuttu Tikkurilan sävy H499.

Itse asukki tykkää huoneestaan kovasti ja itsekin olen kyllä tyytyväinen. Vaikka tämä selkeästi pikkutytön huone onkin, ei kuitenkaan mun makuun liian prinsessainen tai hörhelöinen.

Joka tapauksessa aika kiva päästä seuraavaksi poikamaailmaan, kun aloitellaan eskarilaisen huoneen remonttia. Vähän jo tapettimalleja hiplailin töissä… Hieman kirkkaampia värejä ja lego -henkistä meininkiä luvassa. Joko saa alottaa?! 😉

-Päivi-

P.s. Arvatkaa kuus kertaa, kuinka paljon mua häiritsee nyt näissä kuvissa tuo kirkkaankeltainen säästönorsu tuolla hyllyllä?!

Tapettia ja laattaa.

Tämähän on ollut hupaisa alkuvuosi! Pitkän itämisajan vatsatauti saavutti lopulta eilen illalla minutkin, oletettavasti ensi viikonloppuna on sitten miehen vuoro. Enpä muistanutkaan, kuinka avuttomaksi aikuinen ihminen vetää vatsataudin edessä… Jollain kummalla olen saanut väisteltyä tautia viimeiset neljä vuotta. Ja toivottavasti myös seuraavat.

Siinä siis postauksen laattaosuus. Tapettiosuus on paljon kivempi! Pikkuneidin huoneen lattiat on siis saatu maalattua ja tapetointikin on edennyt mukavasti puoleen väliin. Mä olen ihan hämmentynyt tästä vauhdista. Tämän huoneen valmistumisen jälkeen on pidettävä pieni remppatauko. Ihan vaan finanssipoliittisistakin syistä. (voitte sit muistuttaa, jos alan olla tulisilla hiilillä, kun eskarilaisen huoneen remppaa ei ole aloitettu…)

Tän huoneen suunnitelmat on olleet suht selvillä jo yli 2 vuotta. Aika huisia, että nyt ollaan oikeesti jo tässä vaiheessa! Ja voi vitsi, mä rakastan tota Kirsikkapuuta. 

 Nyt tuntuu siltä, että on palattava makuuasentoon… Pidän vielä huomenna toipilaspäivän ja kaupan kiinni, etten tartuta tautia eteenpäin. Kyllä vähän vielä puhalluttaa…

Muistakaahan osallistua arvontaan, löytyy tuolta pari postausta alaspäin. Vielä tämä ilta aikaa osallistua!

-Päivi-

P.s. Kiitos hurjasta palautemäärästä eiliseen postaukseen. Aivan ihania, kannustavia sanoja. Olen lukenut niitä kyynelsilmin. Kiitos.

Eksynyt tapettiviidakossa vol.267

Kyllä mä taisin jossain vaiheessa jo luvata, että makkarin jälkeen ei enää yhtään remonttia meille. Mut kyllä te tiedätte, miten tää menee… 😉 Nyt, kun ollaan jo voiton puolella, ajatukset siirtyy seuraaviin kohteisiin. Ja niitähän riittää. Remppahommat siirtyvät yläkertaan, kolme lastenhuonetta, käytävä ja kylppäri. Jotakuinkin tässä järjestyksessä. 

Odotan innolla, että päästään lastenhuoneiden kimppuun! Erityisen kivaa on tietysti se, että lapset on niin eri ikäisiä ja molempia sukupuoliakin löytyy, joten kaikissa huoneissa saa päästää mielikuvituksen erilailla valloilleen. 

Pienimmän huoneen sävelet on jotakuinkin selvät, ja se todennäköisesti myös rempataan ensimmäiseksi. 4-vuotiaan pikkuneidin huoneen saa vielä tapetoida hempeillä kukkatapeteilla ja kotileikki-leluista saa hauskoja somisteita tyttövaltakuntaan. Tapettipaikasta kisaavat parhaillaan nämä suloisuudet:

Sandbergin Alma

Ja Tapettitalon Kirsikkapuu

Eskari-ikäinen poika haluaisi mieluiten tietysti Spiderman, Lego ja Transformers-tapetit ja mielellään vielä joka seinään eri. Äiti on ehkä inasen eri mieltä… Poika on aina ollut vihreän ystävä ja olinkin jo mielessäni suunnitellut selkeää valkoisen ja mustan yhdistelmää, maustettuna raikkaalla vihreällä, kun poika ilmoittaakin tykkäävänsä ”just sinisestä maailman eniten”. Keskustelu siis jatkuu, tällä hetkellä tapettikisan kärjessä ovat:’

Sandbergin Erik reippailla perusväreillä.

Boråsin new classic mustilla (tai niillä tumman sinisillä) tähdillä.

Näiden pienempien huoneisiin on siis olemassa joku punainen lanka ja ajatus. Mutta se vanhimman tytön huone. Mitäs ihmettä me sinne keksitään?

Tämä vanhin neitokainen täyttää siis keväällä 10 vuotta. Ihan lapsi vielä, mutta hyvin äkkiähän nuo sitä esi-teini-iän oveakin kolkuttelee. Vielä tyttö tykkää pinkistä ja turkoosista, mutta jotenkin arveluttaa tapetoida tässä vaiheessa huonetta kovin pastellisilla väreillä… Tapettiselailut ei oikein ole tuottaneet tulosta, lempparia ei ole löytynyt sen enempää äidille, kuin tyttärellekään. Olisin ehkä taipuvainen kääntymään jonkun aika perinteisen raita-tapetin puoleen, ehkä joku musta-valkopohjainen säväyksellä väriä… 

Nyt olisin siis taas apua vailla. Olisko teillä ihanilla lukijoilla vinkata joku kiva tapettimallisto, mistä voisi löytyä kiva tapetti nuorelle neidille? Estat, Boråsit, Sandbergit ja Tapettitalot on jo läpikäyty. Onneksi tällä ei mikään kiire ole, onpahan sitten ainakin hyvin haudutettu päätös. 😉

Millaisia tapetteja teidän 10-vuotiailla (tai hiukan vanhemmilla) lapsilla on huoneissaan?

-Päivi-

Remppakuulumisia ja lattian sävy

Täällä podetaan ihan maailmanluokan flunssaa. Eväät koostuu pääasiassa Finrexinistä, Burana C:stä ja Berocasta. Hirveästi mitään ylimääräistä en ole töiden lisäksi pariin päivän tehnyt, mutta mies on onneksi ollut ahkera rempassa. Eilen naulattiin kiinni ensimmäiset kattopaneelit, joten aika lähiaikoina saatetaan olla jo vihdoin pintamateriaaleissa ihan oikeasti! 

On tästä kuvasta sit kuitenkin vähän edetty…

Kunhan kattolaudat saadaan kaikki kiinni, onkin vuorossa jo katon ja lattian maalaaminen, sekä seinien pohjamaali. Ja sitten se tapetointi. Kyllä mä aikamoista vääntöä tämän tapettiasian kanssa olen käynyt… Nyt näyttää kuitenkin löytyneen se ”yllättäjä takavasurista”. Boråsin Lace 1344.

Mieskin innostui tästä, kun se oli parikin kymppiä halvempi rullahinnaltaan, kuin se ensimmäinen vaihtoehto. Enemmän tapettiongelmasta löytyy täältä.

Lattian sävyksi tulee sama, kuin koko talossa muutenkin. Tästä meidän lattiasävystä olen saanut joitain sähköposteja ja kysymyksiä ja nyt kun sen sävyn muistin kerrankin naftaliinista kaivaa, laitetaan se tähän postaukseenkin. Lattia on siis maalattu Tikkurilan vaalean harmaalla sävyllä H499. Suosittelen todella! Ei ehkä helpoin pitää puhtaana, mutta kaunein ikinä. 🙂

Nyt alkaa vilu hiipiä siihen malliin luihin ja ytimiin, että parempi käydä lepäämään, jotta on huomenna työkunnossa. Toivottavasti te olette pysyneet terveinä!

-Päivi-

Mikä pettymys!

VOI EI! Mä olin jo melkein päättänyt tapetin makkariin. Ihan vaan nettikuvien perusteella. Visio oli selkeä ja kyllähän se nyt luonnossa aikalailla samalta näyttää. Vaan ei. Täydellinen tapetti oli TAAS kerran pilattu kimalluksella! Buu!

Tapetin nähdessäni petyin valtavasti. Olin ihan selkeesti sitä mieltä, että ei tätä. (mies oli sitä mieltä heti kun kuuli rullan hinnan…) Nyt mä olen kuvannut tapettia edestä ja takaa, eri valoissa ja koittanut suhtautua jotenkin toisin… Mutta kun se kiiltää!!! Kattokaas ny:

Tapetti näyttää mun mielestä aivan täydelliseltä kuvissa, joissa valo ei osu niin, että se kiiltelee. Mutta kun mua vaan häiritsee ihan julmetusti toi hopea… Muuten tapetti on, kuten jo mainitsinkin, täydellinen. Kuvio sopii talon henkeen ja myös muihin alakerran tapetteihin loistavasti. Visio kalustuksen, valaisinten ja tekstiilien osalta on päässä juuri tätä tapettia ajatellen. Mutta kestänkö mä ton kiillon? Vai pääseekö se tuossa tilassa edes hirveesti kiiltelemään?!

Oikeestihan tämä sovittelushow täytyy tehdä uusiksi vasta, kun lattia ja katto on maalissa, jolloin kokonaisuuden hahmottaa tarkemmin. Mä en nyt millään jaksaisi aloittaa tätä tapettirumbaa alusta, mutta en missään nimessä halua kyllä mitään kompromissiakaan. Kyllä voi taas olla hankalaa!

Tapettitalon Lukkohan  on ollut toinen maaliviivoille päässyt tapetti. Mutta niin paljon, ku mä siitä tapettina tykkäänkin, pelkään että se hiukan rikkoo alakerrassa vallitsevan yleisfiiliksen. Mietin, onko se kuitenkin hiukan liian retro… Jos Uskola olisi 40-50-luvun talo, valinta kääntyisi varmasti Lukkoon. Mutta nyt olen kuitenkin enemmän tuon Karlslundin kuvion pauloissa.

Mitä mää teen?! Auttakaa! Karlslund? Lukko? Joku yllättäjä takavasurista?! H-E-L-P!

-Päivi-