Sunnuntaibrunssi

En tiedä muista perheistä, mutta meillä syödään aamiaista harmillisen harvoin yhdessä. Arkiaamut menee yleisessä kaaoksessa ja hässäkässä, lapset ottavat aamupalansa itse, minä hörppään kahvit valmistautumisen lomassa ja mies syö usein vasta töissä. Viikonloppuaamuisin meille vanhemmille maistuisi rankan viikon jälkeen uni vähän liiankin hyvin. Harvoin tulee noustua vielä ihan samaan aikaan lasten kanssa ja kun itse kömpii kahvinkeittoon, on muksut yleensä jo syöneet ja painuneet touhuihinsa.

Mies lähti eilen katsastamaan Ruisrockin, joten me ollaan lasten kanssa vietetty viikonloppu keskenämme. Aika virkistävää, itse asiassa! Niin ihana, kuin se puoliso vierellä onkin, toisinaan tekee hirmuisen hyvää olla hetki erossa. Mä katsoin eilen illalla kaksi romanttista komediaa putkeen ja tein ruokaa katkaravuista, vain itselleni. Nautin!

Tänään heräilin lasten kanssa samaan aikaan. Lojuiltiin sängyllä katsellen Avaraa luontoa ja lastenohjelmia ja innostuttiin kerrankin laittamaan yhdessä aamiaista. Tai brunssin puolelle tuo taisi jo mennä, sen verran antaumuksella lojuiltiin. Ei mitään sen erikoisempaa, tuoretta kahvia, leipää, hedelmiä, jogurttia ja myslejä. Mutta kyllä se päivä alkaa vaan niin paljon mukavammin näin yhdessä. Eikä ole niin kiire laittaa ruokaa päivälläkään, kun syödään aamupäivällä vähän tuhdimmin.brunssi 003

brunssi 005

brunssi 006

brunssi 007

brunssi 008

brunssi 010

brunssi 013

brunssi 016

brunssi 015

brunssi 020

Millaisia aamiaistapoja teidän muiden perheillä on? Tuleeko tehtyä yhteisiä aamiaisia tai brunsseja, vai syökö kukin, kun heräilee ja huvittaa?

-Päivi-

Mainokset

Särmää sisustukseen!

Mää oon kuulkaa siivonnut! Pitkästä aikaa kunnolla. Niin kunnolla, että alaselkä kitisee hoosiannaa parhaillaan, joten lääkekaapilla on ollut vierailtava jo useamman kerran. Mutta viis siitä, Uskola näyttää taas hetken paikalta, jossa asutaan, enemmän kuin tunkiolta. Mukavaa vaihtelua.

Viime viikolla poikettiin Ikeassa ja mukaan tarttui uudet valaisimet ruokasaliin. Olen jo pidempään haikaillut jotain särmää vaaleiden sävyjen kaveriksi, ja nyt nämä mattamustat valaisimet toimittavat tuota virkaa oikein mallikkaasti. Sohvalle vaihdoin hiukan tyynyjä ja pallovalot ripustin salin sijaan ruokasalin nurkkaan. Murretuista ruskeista ja mustasta tuli kaikenkaikkiaan huoneeseen hieman ehkä syksyinen fiilis, mutta mä tykkään nyt tästä vaihtelusta!

ruokasali maalis-14 003

kahet

ruokasali maalis-14 010

ruokasali maalis-14 012

Ehkä pikkiriikkisen isommat saisivat nuo valaisimet olla, mutta meneehän nuo näinkin. Vai mitä ootte mieltä?

kaks

ruokasali maalis-14 023

ruokasali maalis-14 036

pallot

ruokasali maalis-14 032 valaisimet

ruokasali maalis-14 034

Jos olisin varoissani, palkkaisin siivoojan. Ainakin pari kertaa kuussa. Ja ottaisin joka perjantai kuusi kimppua tulppaaneja kotiinkuljetuksella.

Siivoillaan nyt kuitenkin vielä selkävaivoilla ja tyydytään pariin tulppaanikimppuun. Mut kunhan se lottovoitto… 😉

-Päivi-

Neljän vuoden takaa…

Eksyin selaamaan ikivanhoja kuvia. Kikattelin vaippahousuisille muksuille, ihmettelin omia hiuksiani, mutta eniten järkytyin neljän vuoden takaisista kuvista muutostamme Uskolaan. Jostain syystä aika on kullannut muistoja siten, että kuvittelin meidän muuttaneen aikalailla hyvälle mallille rempattuun huusholliin. Sain todeta olleeni väärässä. Vai mitä tykkäätte?

4756

Tapetti jäi vaatimattomasti noin neljä rullaa vajaaksi… öh. Korkeet huoneet on ihan kivat, mutta…

4763

Ihan muutama laatikko jos nyt puuttuu..

4771

Leivät tiskikaapissa… mutta pirun komeet puutasot! Vielä tuolloin…

4777

Kaappeja ei ilmeisesti vieläkään..? Saati roskista.

4778

Ranskalaisia? Sokkelilevyä? Anyone?

4779

Mahtuisko tohon pinoon vielä jotain, jos oikein yrittäis?

4792

Vessahätä?

——————

Toisinaan sitä on ihan hyvä muistuttaa itselleen, kuinka paljon ollaan kuitenkin edetty, saatu aikaiseksi. Vaikkei tämä torppa vielä lähellekään valmis ole, voisi se olla vielä aika paljon hurjemmassakin kuosissa. Aika visusti voiton puolella ollaan kuitenkin jo kokonaisuudessaan. Esiteinin huoneen suunnitelmat alkaa olla jo suht pitkällä, odotan kieltämättä kieli pitkällä rempan aloitusta… (älkää kertoko mun miehelle, oon koittanut olla aika hiljaa tästä vielä… 😉 )

Mutta pakko kai sekin on myöntää, että maku muuttuu… Salin tapetit oli hienoinen pettymys heti jo laittovaiheessa, enkä niiden kanssa ole tainnut oikein ystävystyä missään kohtaa. Mieli tekisi jotain hieman tummempaa ja kodikkaampaa, valmiiksi korkea ja avara tila ei olisi kaivannut noin vaaleaa tapettia. No, sitä sattuu. Ehkä nyt ensin kuitenkin se tytön huone…

Noiden muutto- ja remppakuvien jälkeen elelen kuitenkin suht tyytyväisenä näissä maisemissa…

kuvauspäivä nro 2 018

kuvauspäivä 002

kuvauspäivä 004

kuvauspäivä nro 2 064

tintun huone ja kevät 033

makuuhuone valmis 024

… vaikkei aina ihan näin siistiä olekaan.

Tykkäisittekö lukea enemmän remontti/muutos/sisustusjuttuja, jos tästä taas tuolla saralla hiukan aktivoiduttaisi?

-Päivi-

Karkulainen löydetty!

JouluPäivi tuli, kuin tulikin piilostaan! Hiljaa hiipi, eikä ihan täysillä kulkusia joraile vieläkään, mutta pikkuhiljaa messissä kuitenkin. Itsenäisyyspäivänä se joulutus usein nimenomaan alkaa. Meillä on perinteenä keitellä tuolloin riisipuuro ja metelisoppa ja joo, muutenkin hieman ylensyödä. Ikäänkuin harjoituksena joulua varten. Heh.

Koko Uskola ei vielä jouluasuun ole puettuna, mutta tämä pitääkin tehdä pikkuhiljaa. Ikäänkuin pitkittää nautintoa… Jouluvaloista pikkuhiljaa aloiteltiin ja vähitellen innostuin ripottelemaan pikkiriikkisen punaista ruokasaliin. Pari yksinkertaista hyasinttiasetelmaakin askartelin, kunhan aukeavat ja tuoksu leviää, ei joulufiilistä estä enää mikään!

Seuraavaksi joulupäivitän (ehe ehe) salin. Sohvanpäällisten peseminen ei vaan millään meinaa innostaa… No, murehditaan sitä ensi viikolla. Nyt vähän kuvapläjäystä jouluisemmasta ruokasalista!

joulua taloon 001

joulua taloon 008

joulua taloon 057

joulua taloon 017

joulua taloon 027

nknl

joulua taloon 071

kasss

joulua taloon 058

joulua taloon 076

Pahoittelut jäätävästä kuvaspämmistä. Olen vaan itse niin innoissani, kun jouluminä alkaa löytyä. Okei, joululahjoja en ole vieläkään ostanut, mutta se olkoon seuraavana agendalla. Blogissakin varmaan jatketaan joulumeiningeillä, kun nyt hyvään alkuun jo päästiin. Ehkä seuraavaksi jouluruokia…?

Miltä teidän jouluvalmistelut näyttää?

-Päivi-

Tyynynpäälliset ja kynttilät// H&M

Possu// Maileg

Tapetit// Sandudd – Isoäidin aikaan

Keltaista, mustaa… syksyä.

Pohdittiin eräs päivä töissä, että sisustaminen on varmaan jonkin verran muuttunut meidän lapsuudesta. Vielä 90 -luvulla oli enemmän sääntö kuin poikkeus vaihtaa jouluksi niin matot, kuin verhotkin, liinoista puhumattakaan. Oli kesäverhot, syysmatot, pääsiäisliinat. Mä koitin pitää vielä jonkin aikaa ensimmäisessä omassa kodissani näitä perinteitä yllä. Lopulta lasten ja kiireen myötä juhlapyhien sisustelukin muutti muotoaan. Edelleen pyrin pienillä jutuilla muuttamaan kodin tunnelmia vuodenaikojen mukaan, mutta mitään niin suureellista en enää harrasta, kuin ennen. Nyt riittää muutama uusi tyyny, kukat, kynttilät ja vaikkapa nyt koristekurpitsat. Mattojakin vaihtelen toisinaan. Se tosin tarkoittaa sitä, että niitä pitäisi silloin tällöin pestäkin…

Syyskotia varten ei kuitenkaan mattoja vaihdettu. Piensisustusta hiukan päivitin ja hommasin sohvalle keltaiset tyynyt. Keltaista on selkeästi nyt tulossa enemmän sisustukseen, niin tapetteihin, kuin piensisustukseenkin. Erityisesti eri keltaisten ja harmaan liittoa. Ei lainkaan hassumpi yhdistelmä, kun hetken totuttelee.

markkinat 050

kaksari

markkinat 053

markkinat 066

syyskeltainen 004

syyskeltainen 006

syyskeltainen 008

syyskeltainen 012

syyskeltainen 032

kahdet

syyskeltainen 037

syyskeltainen 040

Keltaista, mustaa, teetä ja sympatiaa… Näitä ovat Uskolan syyseväät. Niin ja pitkä pinna. Viikonloppuna otetuista kuvista on taas vähän lookki muuttunut. Noin 78 muovisotilasta, 7 sukkaa ja yhdet värikynät löytyis noin alkuun tuosta lattialta. Aijjjettä.

Mites teillä, vaikuttaako vuodenajat tai juhlapyhät sisustukseen?

-Päivi-

Sateinen kuvauspäivä.

Niinkuin jossain vaiheessa jo väläytinkin, meille on osunut parit lehtikuvaukset tänne Uskolaan lähiaikoina. Ensimmäiset olivat viime tiistaina ja toista kuvausryhmää odotellaan jännityksellä kylään viikon kuluttua maanantaina. Vaikka ensimmäisten kuvausten saldo käytetäänkin enemmän asumis- kuin sisustushenkiseen juttuun, halusin tietenkin että kaikki olisi suht tip top. Aika syksyinen tunnelma tuli näihin itse ottamiini kuviin, ihan vahingossa. Päivä oli aika synkkä ja harmaa ja ehkä nuo keltaisen ja oranssin sävyt vie ajatukset automaattisesti syksyyn. Toisaalta ihanaa vaihtelua kesän kepeydelle. Kohta alkaa jo kynttiläaikakin. Sopii!

kaksone

kuvauspäivä 002

kuvauspäivä 004

kuvauspäivä 025

kuvauspäivä 005

Yritin vähän perheelle puhella, josko tämä siisteystaso olisi mahdollista pitää yllä vielä reilun viikon, ettei tarvitse taas siivoamista alusta alottaa, mutta arvannette miten siinä on käynyt… Jep.

Nyt kuitenkin ruotsalaisdekkarin pariin ja aamulla taas reippaana töihin. Viimeinen viikko ennen koulujen alkua… Hui!

Ahkeraa alkavaa viikkoa!

-Päivi-

 

Tuulista.

Tuulee valtavasti. Jo kolmatta päivää. Eikä pelkästään ulkona, myös korvien välissä myrskyää niin että humisee. Ajatuksia olisi jakaa vaikka useampaankin päähän. Aika ja sen kuluminen mietityttää. Ainainen kiire ja jaksaminen pohdituttaa. Syksyn kuviot töineen, kouluineen ja harrastuksineen saavat pään pyörälle.

Mua kysyttiin taas sinne teatteriin. Tällä kertaa taisin vastata melkein myöntävästi. Mutta niin ihana kuin se ajatuksena onkin, mä vähän pelkään, ettei tämä pakka pysy kasassa, jos otan töiden lisäksi vielä niin aikaavievän harrastuksen. Ja onhan se ehkä aika itsekästäkin. Kai nyt olisi kuitenkin tärkeintä pitää huoli, että lapset selviää päiväkodista, koulusta ja harrastuksistaan. Ehdin mä varmaan sitten joskus. Taisi olla lopulta aika lapsellista ajatella, että ehtisin vielä tähän päälle jotain lisää. Kun nytkin tuntuu olevan vuorokaudessa liian vähän tunteja.

sunnuntaina 007

Kuva on räpsy iltapäivältä. Tuijotin ikkunasta ulos ajatuksissani. Siivota pitäis. Kuistin ikkunat pestä. Pätkäpojan huone viimeistellä.

Pah! Taidan näyttää kieltä kotihommille, avata karkkipussin ja katsoa leffan. Jospa hetkeksi unohtaisin murehtimisen.

-Päivi-

Sunnuntain sulot.

Olin varautunut viettämään tämän sunnuntain tiukasti sängyn pohjalla Madden häiden uusintoja katsellen ja päänsärkyä voivotellen, eilen meni kuitenkin aamuyön tunneille paikallisilla kesäfestareilla. Päivän reippaus onkin siis tullut positiivisena yllätyksenä! Tosin reippaudella tarkoitetaan tässä kohtaa kaikkea tuon oletetun makoilun ylittämää aktiivisuutta.

Pientä järjestelyä ja siivoilua, mustikkapiirakan leivontaa ja grillailua, kahvivieraita ja remontin suunnittelua. Oleilua yhdessä. Monin tavoin raskaan kevään jälkeen tänään on pitkästä aikaa onnellinen olo. Se on iso juttu.

kesäkuun sunnuntai 001

kesäkuun sunnuntai 005

kesäkuun sunnuntai 006

kesäkuun sunnuntai 008

kesäkuun sunnuntai 010

kesäkuun sunnuntai 017

Mustikkapiirakka valmistui takuuvarmalla pikareseptillä, joka löytyy täältä. Hyvä, helppo ja nopea ohje, suosittelen!

Nyt on aika startata pojan huoneen remontti. VIHDOIN! Visiot on jo selkeinä mielessä, toivottavasti toteutusvaiheessa ei ilmene mitään pahoja ylläreitä… Purkaminen alkaa… än… yy… tee… NYT!

Suloista sunnuntai-iltaa!

-Päivi-

Kotona keväällä kerran.

Koti- ja sisustuskuvia paljon toivotaan, mutta niitä tippuu nykyään aika harvakseltaan… ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että mä oon ihan julmetun kyllästynyt siivoamaan! Se on jännä, miten viisi ihmistä kyllä kaikella antaumuksella sotkee paikkoja, mutta vain yksi siivoaa omat (ja muiden) jäljet. Ja jokseenkin myös epäreilua.
Mutta valitukset (kerrankin) sikseen ja asiaan. Viikonloppuna siivoajia taisi olla muitakin kuin minä, kun näinkin siistiltä näyttää. Ja heti tulee myös parempi mieli. Kodin tunnelmankohottaja numero yksi on siis mun mielestä ehdottomasti siivous. Hyvänä kakkosena (ja lisänä nimenomaan siistiin kotiin) ovat kukat. Luonnosta, kukkakaupasta, marketista tai vaikka takapihalta. Yhtä kaikki, kukat saa tunnelman hetkessä kohdalleen. Ihan vaan hyvin hienovaraisena vinkkinä myös miespuolisille lukijoille… 😉
Musta matto on ehkä hiukan tumma tähän vuodenaikaan, mutta toisaalta antaa salille kaivattua ryhtiä. Vai mitä ootte mieltä?
Ai hitsi, nyt on juoksahdettava lenkille! No okei. Lyllerrettävä. Mut kuiteski.
Vielä ei näy blogi Kaksplussalla, mutta ei hätiä. Tällä puolella jatketaan, kunnes muutto on suoritettu. 🙂
-Päivi-

Mikä maa, mikä valuutta?!

Tiedättekö sen tunteen, kun aloittaa uudessa työssä. Jännityksen, innon ja pelon tunteet sekoittuvat aikamoiseksi sekamelskaksi ensimmäisinä päivinä ja iltaisin olet väsyneempi kuin koskaan. Uusia asioita tulee hetkessä noin kaksituhatta ja vaikka kuinka yrittää muistaa, osata ja tajuta, ei ne vielä ensimmäisten päivien jälkeen mene kuin vettä vaan. Välillä tekee jo mieli kiljua, etten mää kyllä opi näitä koskaan ja juosta karkuun.
Onneksi joku fiksu aina noina hetkinä muistuttaa, että muutaman päivän jälkeen kai kenenkään ei oletetakaan vielä osaavan kaikkea. Niinhän se on. Pitää vaan muistaa ottaa rauhallisesti. Keskittyä. Kuukauden päästä sitä varmaan osaa jo jotain. Ainakin enemmän, kuin nyt.
Täällä totutellaan siis uuteen arkeen ja vähän uudenlaiseen rytmiin. Mutta ah, kuinka kivalta tuntuu viisipäiväinen työviikko ja työporukka. Ja varmaan se palkkakin, kunhan tilille rapsahtaa. 😉
Kuvissa brunssi kivan ystävän kanssa viime viikolta. Ihanan Kelorannan ihana Teija poikkesi aurinkoisena aamupäivänä kyläilemässä. Oli hurjan mukava pitkästä aikaa vaihtaa kuulumisia ihan rauhassa. Pitäis muutenkin tavata ystäviä useammin. Niin helposti vaan sekin arjen kiireiden keskellä unohtuu…
Mukavaa loppuviikkoa, ihanat!
-Päivi-