Piirakkaa pukkaa.

Arjessa rämmitään… Tosin tämä viikko ei ihan niin hanurista ole (vielä) ollut, kuin edellinen arjenkorkkausviikko. Koska alkuviikko on kuitenkin mennyt ihan perus työ-pyykkikone-hella-välillä, kaivellaan naftaliinista viikonlopulta jälleen yksi suolaisen piirakan ohje. 
Mä tykkään erilaisista suolapaloista, näihin piirakoihin saa variaatioita niin paljon, kun jaksaa vaan kehittää. Pohja on usein aika samankaltainen, joten lemppariaineet päälle kermoineen ja juustoineen, niin avot! Salaatin kanssa menee päivällisestä kuin väärä raha, sopiva töihin evääksi ja kiva tarjota juhlissa. Mitään dieettiruokaa tämäkään ei ole, mutta mikäs näistä mun ohjeista olis. 😉
Alunperin ohje bongattu Kinuskikissalta, muokattu omaan makuun sopivaksi.
Jauhelihapiirakka

Pohja:
125 g margariinia
3 dl vehnäjauhoja
1 dl vettä
(juustoraastetta)
Täyte:
1 paprika
1 sipuli
kourallinen kirsikkatomaatteja
400 g jauhelihaa
2 valkosipulinkynttä
2 tl sinappia esim. Dijon
½ tl mustapippuria
1 tl suolaa
1 tl pizzamaustetta
(jauhelihamaustetta)
Päälle:
200 g ruohosipulituorejuustoa
½ dl maitoa
1 muna
200g emmental-juustoraastetta
Nypi margariini ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina voidellun piirasvuoan pohjalle. Esipaista 200 asteessa viitisen minuuttia.
Leikkaa paprika suikaleiksi. Hienonna sipuli. Paista jauheliha lähes kypsäksi ja lisää joukkoon paprika ja sipuli. Kypsennä sen aikaa, kun lisäät mausteet: murskatut valkosipulinkynnet, sinapin, ja mausteet. Levitä pohjan päälle. Viipaloi täytteen päälle kirsikkatomaatit.
Sekoita kulhossa ruohosipulituorejuusto, maito, muna ja puolet juustoraasteesta. Kaada täytteen päälle. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta. Kypsennä 200 asteessa n. 30 minuuttia. 
Täällä jatketaan loppuilta tv:n ääressä, jäin muuten kerrasta Iholla-koukkuun. Mielenkiintoisia naisia…
Rauhallista tiistain jatkoa!
-Päivi- 

P.s. Kiitos kivoista haasteista, joita olen saanut. Koitan skarpata ja tarttua niihin mahdollisimman pian. 🙂

Armas arki

Kaikki loppuu aikanaan, hyvät asiat yleensä just nopeimmin. Kuten loma. Vähän ehkä huominen aamuherätys ahdistaa, mutta muuten tuntuu aika hyvältä. Lapset kouluun ja tarhaan, minä inventaarion kimppuun kaupalle (hurraa!) ja isäntä uuteen työhön. Muutama päivä menee todennäköisesti totutellessa, mutta ollaan koitettu valmistautua, edes vähän. Miettimällä parin päivän ruoat valmiiksi ja vetämällä viime hetken nimmari esikoisen todistukseen. Eikös noilla jo aika pitkälle pötki…? 
Eskarilaisen vatsatauti oli onneksi nopeaa ja helpohkoa laatua, ulostuleva anti tuli jo iltasella joten yö saatiin nukkua. Tämä päivä on mennyt toki vielä lepäillessä, mutta aika pirtsakkana poika oli. Vielä ei huokaista helpotuksesta, mutta toivotaan kuitenkin että tää olis nyt ollu tässä.
Pikkuneidin huoneen lattia alkaa olla jo viimeisiä lankkuja vaille valmis. Ennen näkemätöntä reippautta! Itse asukki kävi jo tanssimassa uudella lattialla, hyväksyntä lopputulokselle on siis jo korkeimmalta tasolta saatu. 🙂
Iltapalaksi kokosin nopeasti helpon tonnikalapiirakan. Uppoaa mukavasti myös töissä eväänä. (kun vaan joskus muistais ottaa ne eväät mukaan…) Meillä on tätä tarjottu niin juhlissa, illanistujaisissa, kuin ihan omalla porukalla iltapalanakin. Suosittelen kokeilemaan!

 Helppo tonnikalapiirakka
(pyöreä piirasvuoallinen, pellilliseen tuplaa ainesosien määrät)

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
150 g margariinia
0,5 dl kermaa/vettä
suolaa
(juustoraastetta)

Nypi jauhot, suola ja margariini murumaiseksi seokseksi, lisää joukkoon kylmä neste. (ja juustoraaste)
Painele taikina piirasvuokaan ja paista uunin alatasolla 225 C, 10 min.

Täyte:
1 prk tonnikalaa
paprikaa
punasipulia
tilliä
n. 200 g juustoraastetta
3 munaa
3 dl ruokakermaa
suolaa
sitruunapippuria

Lisää esipaistetulle pohjalle tonnikala, paprikasuikaleet ja sipulirenkaat, sekä kerma, johon olet lisännyt muut täytteen ainekset. (olisin tipauttanu mukaan vielä muutaman kapriksen, mutta mun mies ei osaa arvostaa…)

Jatka paistamista uunin alatasolla 200 C, n. 30 min.
——————–
Nyt vielä palanen piirakkaa, ehkä muutama sivu kirjaa ja ajoissa nukkumaan. 
Tervetuloa, arki!
-Päivi- 

Joululeivontaa

Kaupalle on saatu myyntiin ihania leivontajuttuja. Onnea on innokkaat pikkuleipurit, jotka auliisti suostuvat testaamaan äidin kaupan antimia. Aikalailla kaikkia. 
Sunnuntaina sulateltiin siis hieman piparitaikinaa (pakastetut piparitaikinat on meidän perheen pelastus!) ja päästettiin lasten luovuus valloilleen. Äiti testaili sillä välin muffinivuokia…

Mitä enemmän lapset saa kuorrutteita, sitä enemmän niitä myös tulee käyttää. Kuten kuvasta näkyy. Persoonallisia taideteoksia, katosivat suurin osa parempiin suihin jo ennen kuivumistaan. 🙂
Vähän näin joulun aikaan kaipaan sitä perinteistä joululeipomista. Pipareiden ja torttujen lisäksi joulupullaa, saaristolaisleipää, hedelmäkakkua, pasteijoita… kaikkia ihanuuksia niiden ”mahdollisten kahvivieraiden” varalle. (joita ei tietenkään koskaan käy, joten kaikki herkut ängetään ihan omiin napoihin)
Stressiä en kuitenkaan viitsi moisista ottaa ja koska aika on kortilla muutenkin, jätetään leipomiset vähemmälle. No, ne muffinssit vatkuloin kasaan kuitenkin. Rentoutukseksi, jos ei muuten.
Huomatkaa, että ihan yhteen jaksoin panostaa ja loppuihin ripsuttelin päälle vaan värisokeria. Toi näprääminen ei oo mun juttu…
Minttusuklaiset muffinssit maistuivat sekä lapsille, että pikkuveljelle naapuriin. Voin laitella ohjetta myöhemmin, jos haluatte?
Tuleeko teidän leivoskeltua joulupullia ja muita herkkuja?
-Päivi-

Mudcake isälle

Tänään on tuhansissa suomalaiskodeissa juhlittu isänpäivää. Niin myös meillä. Aamulla perinteisesti sipistiin ja supistiin keittiössä ja vietiin iskälle aamiainen sänkyyn. Lapset antoivat hartaudella valmistamansa lahjat ja kortit ja kakkuhan me leivottiin. Tottakai.
Meiän iskä tykkää makeasta. Niinpä mutakakku oli selkeä valinta. Ja lasten kanssa aika vaivaton tehdä. Ei mitään ylimääräsiä pursotus-sotkuja, tomusokeritömpsäys vaan päälle. Käy mulle.
Kakkuohje on bongattu Meidän perhe-lehdestä vuosia sitten. Mutta koska hyväksi havaittua ei kannata lähteä vaihtamaan, valmistuu meillä mutakakkukin aina samalla ohjeella. 

Mudcake

200 g voita
200 g tummaa suklaata
4 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2/3 dl vehnäjauhoja
1/2 dl mantelijauhetta
1 tl leivinjauhetta

Tarjoiluun: vaniljajäätelöä

Sulata voi kattilassa, nosta se pois liedeltä ja paloittele joukkoon suklaa. Anna sen sulaa lämpimän voin joukkoon. Sekoita tasaiseksi.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, vaniljasokeri, mantelijauhe ja leivinjauhe keskenään ja yhdistä ne muna-sokerivaahtoon. Kaada joukkoon suklaa-voiseos ja sekoita tasaiseksi.

Voitele irtopohjavuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista 200 C, 15-20 min. (alimmalla tasolla, ettei pinta pala)

Jäähdytä kakku ja tömpsäytä päälle tomusokeria. Tarjoa vaniljajäätelön kera. 

Kakku jää ihanasti löysäksi sisältä. Mä tykkään tehdä tämän jo edellisenä päivänä valmiiksi, jotta se ehtii jähmettyä kylmässä juuri sopivaksi. 

Sen lisäksi, että tämä on aivan ihana kakku, on se myös hyvin riittoisaa. Sen verran on täyteläistä tavaraa, että mitään ihan hurjia paloja ei kokenutkaan herkkumaakari kerralla syöpöttele. 🙂
Nyt, kun isänpäivä alkaa olla ehtoopuolella, aletaan jo tosissaan valmistautua jouluun. Niin kaupalla, kuin kotonakin. Tänään innostuin jo askartelemaan adventtikynttelikön, mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt ehkä pala syntisen makeaa kakkua…
-Päivi-

Ihanan helppo omenapiirakka

Paras omppuaika alkaa olla jo suurimmaksi osin ohi, mutta kyllähän piirakoita voi tehdä myöhemminkin. Tämä meidän perheen vakkari-omppupiirakka valmistuu nopeasti ja suht vähin aineksin. 

Vaniljainen omenapiirakka

Pohja:
1 dl sokeria
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
125 g sulatettua margariinia
1 dl vaniljajogurttia
1 muna

Täyte:
2 munaa
3 dl vaniljajogurttia
3/4 – 1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Pinnalle:
 omenaviipaleita
ripaus kanelia


Sekoita pohjan kuivat aineet kulhossa. Lisää jäähtynyt rasvasula, jogurtti ja muna. Sekoita tasaiseksi ja levitä voideltuun piirakkavuokaan.

Myös täytteen aineet sekoitetaan keskenään ja kaadetaan pohjan päälle. Pinnalle asetellaan omppuviipaleet. (jos on kiire, leikkaan omenat kuutioiksi ja viskelen pintaan, yhtä hyvää tulee niinkin) 🙂

Piirakka paistuu 200 asteessa, alimmalla tasolla n. 30-35 minuuttia.

Uskolassa ei tosin olla nyt muutamaan päivään leivottu… saati tehty mitään muutakaan. Selkä sanoi taas sunnuntaina riks, raks ja poks, joten enemmänkin rampalinjalla ollaan hiiviskelty alkuviikko. Tänään lopetin vihdoin ämpyilyn ja menin suosiolla lääkäriin. Jospa loppuviikko sujuisi töissä kivuttomammin uusin tropein.
Remontti on seissyt lähes valmiina jo vaikka_kuinka_kauan. Ikea-reissu olis edessä, kunhan sinne joskus ehtisi. Tekis ihan hyvää saada nyt vihdoin jotain valmiiksi, kaikki on jotenkin taas niin levällään. 
Nyt mä kuitenkin hiiviskelen taas tuonne pilleripurkille. Pirusti sattuu, mutta onpahan ainakin kuuppa sekasin. Heh.
-Päivi-

Kanttarelli-pekonipiirakka

Minä: ”Voisin tehdä huomenna sellasta kanttarellipiirakkaa.”
Mies: ”Hmpphhh…”
Minä: ”Ajattelin laittaa siihen pekonia kans.”
Mies: ”Joo, kuulostaa hyvältä!”
Ettei miesraasun vahingossakaan tarvi sitten ainakaan kasvisruokaa syödä… 😉
Kanttarellien, pekonin ja punasipulin liitto uppoaa muhun. Niin pastassa, kuin piirakassa. Tämä kyseinen piiras loihdittiin ihan hatusta, mutta toimi salaatin kanssa mainiosti!
Ohje oli jotakuinkin tälläinen:
Kanttarelli-pekonipiirakka

Pohja:

125 g voita tai margariinia
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kylmää vettä

Täyte:

1 pkt pekonia
reilusti kanttarelleja
2 pientä punasipulia
n. 100g kanttarellituorejuustoa
2 dl kermaa 
2 munaa
n. 3 dl juustoraastetta (vahvaa)
suolaa
valkopippuria

Nypi jauhot pehmeään voihin. Lisää kylmä vesi ja möyhi tasaiseksi. Painele piirasvuoan pohjalle. Pohjaa voi halutessaan esipaistaa 200C:ssä viitisen minuuttia.

Pilko pekonit pieneksi ja paista pannulla rapeaksi. Lisää pilkotut kanttarellit ja sipulit ja pyörittele pannulla pehmeiksi. Kumoa täytteet piiraspohjan päälle. (paprikakin voisi olla mukava lisä tähän)
Sekoita tuorejuustoon kerma ja vatkaile munat joukkoon. Mausta ja lisää osa juustosta seokseen. Kaada täytteiden päälle. Kuorruta piirakka vahvalla juustoraasteella.
Paistele 200 asteessa puolisen tuntia. Lisukkeeksi raikas salaatti. Ja lasi punkkua. 😀 
-Päivi-
P.S. Sanokaa, jos kyllästytte näihin leivontajuttuihin… Tää on mulle ihan paras reseptikirja, muuten mun ohjeet on aina ihan hukassa! 🙂

Omena-rahkapiirakka

Syksyn vakkariaiheita. Omenat, puolukat ja sienet. Tällä kertaa pitäydytään tosin pelkissä ompuissa, kun niitä sattuu kotipuiden oksat notkumaan.
Mulla on muutama vakkari omppupiiras, mutta nyt ajattelin kerrankin kokeilla jotain uutta. Rahkapiirakka on aina kuulunut suosikkeihini, nyt kokeilin sitä ensi kertaa omenalla. Tämä oli piristävä omppuleivonnainen, sitruuna antaa mukavaa kirpsakkuutta rahkaan ja päälle ripoteltava crumble vähän pureskeltavaa. Suosittelen kokeilemaan perinteisten kaneli- ja vaniljapainotteisten omppuleivonnaisten vaihtoehtona. 🙂
Omena-rahkapiirakka (pellillinen)
Taikina 1:
8 dl vehnäjauhoja
3-4 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2-3 tl vaniljasokeria
250 g sulatettua voita/margariinia

Taikina 2:

1/2 taikinasta
1 muna
2 dl piimää

Täyte:

10-15 omenaa
2 tlk maitorahkaa’
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
1 sitruunan raastettu kuori ja osa mehusta

Valmista täyte vatkaamalla munista rakenne rikki ja lisäämällä muut aineet joukkoon. Kuori ja viipaloi omenat.

Sekoita 1. taikinan kuivat aineet yhteen ja lisää rasvasula. Jaa taikina kahteen osaan, pohjataikinaa saa olla hieman reilummin. Lisää suuremman taikinan joukkoon muna ja piimä ja levitä pellille.

Levittele päälle rahkatäyte ja omppuviipaleet. Ripottele päälle murumainen taikina.

Paista uunin keskiosassa, 200 C n. 30 min.

Ei pöllömpää. 🙂
-Päivi-

Hillopullia

Meidän eskarilainen on pullapoika. Ei siis lihava, vaan aina ollut kovasti leivonnaisten perään. Varsinkin pullan. Ja voiko äiti kieltäytyä, kun poika tulee viereen, siniset silmät levällään ja kysyy: ”Äiti, voitaisko leipoa hillopullia?”. Ei voi kieltäytyä, ei. 
Poika valitsi hillomauksi omenan ja äiti lisäykseksi vaniljakreemin.  Omien omppujen hillosta nämä olisivat tietysti vielä parempia, mutta meillä oli käytössä ihan kaupan paistonkestävä versio. Ei lainkaan hullumpia pullia olleet nämä!
Itse pullataikinan ohjetta en nyt tähän kertaa, koska sellainen jokaisesta jauhopussin kyljestä löytyy. Joten lähdetään siitä olettamuksesta, että pullataikina on jo noussut ja taikinan vemputtaminen saa alkaa! 😉
Taikina kaulitaan samoin, kuin korvapuusteja tehdessä. Itse jaan taikinan aina kahteen osaan ja kaulin osat yksi kerrallaan ohueksi levyksi. Taikinalevy voidellaan voilla ja ripsutellaan päälle sokeria. Tässä tapauksessa, kun pullissa käytettiin omppuhilloa, lisäsin myös hiukan kanelia.
Taikinan molemmat sivut käännetään keskelle, jolloin taikinalevystä tulee ikäänkuin kolmekerroksinen.
Leikataan taikinalevystä parin sentin suikale, esim. pizzaleikkurilla ja käännetään suikaleen päitä vastakkaisiin suuntiin.
Taikinan päät pyöräytetään pullan keskelle, vastakkaisille puolille jälleen. Tadaa!
Tässä välissä pullat siirretään pellille, lämpimään paikkaan kohoamaan n. 20 minuutiksi.
Yleensä voitelen pullat kananmunalla ennen hillon ja kreemin laittamista. (mulla on vaniljakreemijauhetta, johon lisätään vesi) Peukalolla voi painaa pienen kolon pullan molemmille puolille, jotta täytteet pysyvät paremmin kyydissä. Lopuksi reunoille vielä raesokeria ja pullat uuniin. Parisataa astetta, 12-15 min. Noin suunnilleen.
Lämmin pulla ja kylmä maito. Onni voi joskus olla niin pienestä kiinni. 🙂
-Päivi-

P.s. Muistakaa arvonta tossa alapuolella, aikaa osallistua sunnuntaihin saakka! 🙂

Pekoni-BBQ-pizza

Mä en oo taas nyt muka töiden lisäksi ehtinyt/jaksanut oikein mitään, mutta koska syödä pitää joka tapauksessa, niin vedetään nyt tämäkin postaus ruoka-linjalla.
Sain tämän tyylistä pizzaa joskus vuosia sitten kaverini syntymäpäivillä. Sen jälkeen siitä tulikin meidän vakkari. Me tehdään nykyään jo suosiolla kerralla kaksi pizzaa; lapsille perinteinen kinkku-aurajuusto-ananas ja meille tämä pekoni-setti. Kahdesta pellillisestä riittää mukavasti vielä seuraavan päivän evääksikin.
Pizzapohja valmistuu meillä ikivanhalla kotitalouskirjan ohjeella ja tykätään nostattaa siitä pannupizzamainen korkea ja pehmeä pohja. Ohje on suunnilleen tälläinen:
1,5 dl vettä
2-3 tl kuivahiivaa (1/3 palaa tuoretta)
2 rkl ruokaöljyä
n. 3 1/2 dl vehnäjauhoja
suolaa
 
Sekoita veteen tuorehiiva (kuiva ensin vehnäjauhoihin), öljy ja suola. Vaivaa joukkoon vehnäjauhot, kunnes taikina on ”joustava pyöreä pömpylä”. Nostata liinan alla hetken aikaan.
Vaivaa taikinaa työlaudalla, jotta siihen tulee hiukan sitkoa. Kauli pellille ja nostata vielä n. 20 min.
 
Täyte:
 
tomaattipyrettä
BBQ-kastiketta
(ketsuppia)
1-2 pkt pekonia
1 punasipuli
1 pieni paprika
1 pss juustoraastetta
mustapippuria
oreganoa
 
Sekoittele tomaattipyreestä, BBQ-kastikkeesta ja ketsupista kastike pohjalle. (suunnilleen 1 pieni purkki pyrettä, muutama reilu loraus kastiketta ja rkl ketsuppia) Levitä soosi kohonneelle pohjalle, rouhi päälle hieman mustapippuria ja ripsauta oreganoa.
 
Silppua pekoni palasiksi ja paista pannulla. Heitä paiston loppuvaiheessa joukkoon pehmenemään viipaloidut paprikat ja sipulit. Levittele koko hoito pohjan päälle ja peittele juustoraasteella. Pizza paistuu 250 C n. 12-15 min.
 
Tarjoile raikkaan salaatin kera (tai vetele suoraan pelliltä kaksin käsin ja anna kastikkeen valua suupieliä pitkin rinnuksille:)). Ei varsinaisesti mikään kevein mahdollinen ateria, mutta niin hyvää! 🙂
-Päivi-

Maailman paras pannukakku

Sunnuntai on pannaripäivä. Tai alunperin itseasiassa mun mielikuvissa lättypäivä. Muistan lapsuudesta useita sunnuntai-päiviä, jolloin iskä paistoi lättyjä valurautapannulla ja tv:stä tuli Hockey Night. Meillä kannustettiin Tapparaa.
Jonkinlainen lohturuokapäivä sunnuntai joka tapauksessa on. Huomenna on kuitenkin taas maanantai ja arki. (siis meillä, jotka emme nauti luksuksesta nimeltä kesäloma)
Meillä tehdään pannaria vain ja ainoastaan yhdellä ohjeella. Aina. Ohje on kulkeutunut meille sukulaisilta Keski-Suomesta ja on todettu niin voittamattomaksi, että muita ohjeita on turha lähteä kokeilemaan. Tämä pannukakku on makeaa, pehmeää, tahmeaa ja ihanaa. Maailman parasta.
 Maailman paras pannukakku
n 8 dl maitoa
4 munaa
n. 1,5 dl sokeria 
(vähempikin riittää, maun mukaan)
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
n. 5 dl vehnäjauhoja
100 g sulatettua voita tai margariinia
 
Vatkaa maidon joukkoon munat. Lisää sokerit ja suola. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja vatkaile joukkoon. Lopuksi lisää rasvasula ja kaada uunipellille. 
 
Paista 200-225 astetta ja n. 35 minuuttia. 
( pidän yleensä aluksi kovemmassa lämmössä vartin ja sitten tiputan 200 asteeseen, jotta pinta ei pala)
Kuvien ’sponsorihillo’ on Hilmasta  ja jätski ihan lähikaupasta. 😉
Jostain syystä nyt irtoaa näitä leivonta-aiheisia juttuja. Tämäkin tosin on sama ohje, kuin vanhassa blogissa. Mutta jospa tähän samaan syssyyn innostuisi vaikka kokeilemaan jotain uuttakin. 🙂
Maukasta lohtusunnuntaita! 
-Päivi-