Mamman cover-piirakka

Muistelin tossa yks päivä, että jokunen vuosi sitten leivoin aika paljon. Kokeilin usein uusia reseptejä, kuppikakkuja, kakkuja, suolaisia piirakoita, pasteijoita, pikkuleipiä. ”Se oli kyllä aikamoista kulta-aikaa”, tokaisi mies kaihoisasti kaukaisuuteen katsoen.

Olihan se kyllä. Mutta elämäntilanne oli aika erilainen. Kotiäitinä oli aikaa etsiä ja testailla uusia ohjeita, tuolloin leipomisen saattoi laskea melkeinpä harrastukseksi. Mutta niin se vaan jäi, kun työarki alkoi.

Nykyään leivoskellaan siis harvemmin ja enemmänkin näitä ”kamat kasaan ja uuniin” -henkisiä sötkötyksiä. Ei tosin mitään vikaa niissäkään.

Tämä on perinteisen mamman marjapiiraan cover-versio. Aina toimiva, tällä kertaa mustikoista, mutta muitakin marjoja voi toki käyttää. Mansikka menee mun mielestä piirakassa helposti veteläksi, mutta se on toki makuasia.

Mamman cover-piirakka

Pohja:

125 g voita tai margariinia

3/4 dl sokeria

1 kananmuna

1/2 tl leivinjauhetta

2 dl vehnäjauhoja

2,5 dl kaurahiutaleita

Täyte:

n 3 dl mustikoita + lusikallinen perunajauhoja

2 dl kermaviiliä

1 dl vaniljajogurttia

1/2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1-2 munaa (pieniä munia 2 kpl)

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi, lisää muna vatkaten. Sekoita leivinjauhe venhäjauhoon ja lisää taikinaan. Lopuksi kaada joukkoon kaurahiutaleet. Levitä taikina voidellun piirasvuoan pohjalle.

Pyöräytä (pakaste)mustikat perunajauhoissa (pitävät rakenteensa paremmin) ja kaada pohjan päälle.

Sekoita kermaviili-jogurttiseoksen aineet keskenään ja kaada piirakan päälle. Piirakka paistuu uunin keskitasolla 175C ja n. 35 minuuttia.

San sebastian 005San sebastian 009San sebastian 016

————————–

Ja eikun syömmmäään!

-Päivi-

Mainokset

Iisipiisi kesäkakku

Marenki. Miten mä aina välillä unohdan marengin! Ja vieläpä täällä Uudessakaupungissa, missä valmistetaan ehdottomasti parasta maistamaani marenkia, ei liian äklöä ja sisältä juuri sopivan sitkasta. Nuo markettien tehdasvalmisteiset marengit ei juurikaan nappaa, mutta tämä paikallinen on ehdottoman hyvää. Ja miten ihana tekosyy laiskotella; suosia paikallista tuottajaa ja ostaa marenki valmiina.

tv 016

tv 020

En tiedä, mahtaako kaikki telkkarin leipovat Leilat ja unelmien Ullat hypätä mun niskaan, jos kutsun valmismarenkipohjaan tehtyä kakkua pavlovaksi, joten olkoon tämä vaan kesäinen marenkikakku.

Tarvitset:

1 marenkikakkupohja (reippaat voi valmistaa itse)

2 dl kuohukermaa

sokeria ja vaniljasellaista

tuoreita marjoja

Vatkaa kerma ja mausta sokereilla. Pursottele, tursottele tai lätki marenkipohjan päälle. Koristele lempparimarjoillasi. Mansikka ja pensasmustikka on tosi bueno!

Keitä kahvit ja NAUTI.

-Päivi-

Hyvän mielen tiistai.

Tällaiset maailmaa syleilevät postaukset on multa aika harvinaisia, mutta poikkeus vahvistakoon säännön. Vaikkei meillä Uskolan aikuisilla tällä viikolla lomaa olekaan (jep, muksut hiihtelevät mattoja rullalle ihan keskenään, papan valvovan silmän alla) osui mulle kuitenkin arkivapaa tälle päivälle. Vähän nihkeästi startannut aamu sai käänteen parempaan viimeistään auringon hakeutuessa esiin viikkokausia taivasta peittäneen pilvimöykyn takaa.

Muksut ovat löytäneet yllättävänkin vahvan yhteisen sävelen ja minä olen ehtinyt siistiä paikkoja ja ennen kaikkea suunnitella kesälomareissua. Sain tytöt vielä avuksi leipomishommiin, joten mikäs tässä on vapaata vietellessä. (ja leipomishommilla tarkoitetaan pääasiassa taikinakulhojen nuolemista ja poseeraamista, kuten kuvista näkyy…)

Kaikkien myyjäisten ja lastenjuhlien vakioleivonnaiset, mokkapalat, valmistuvat meillä hyväksi havaitulla Hellapoliisin ohjeella.

Mokkapalat

3 munaa
3 dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
150 g margariinia sulatettuna

Kuorrutus:
n 225 g tomusokeria
6-7 rkl sokeroimatonta kaakaojauhetta
6-7 rkl sulatettua margariinia
6-7 rkl kahvia 

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, sitten maito ja lopuksi sula margariini.

Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, paista 225 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.

Tee pohjan paistuessa kuorrute, sekoita kulhossa vispilällä tomusokerin joukkoon muut aineet, kaada kuorrute lämpimän pohjan päälle. Ripottele päälle nonparelleja, tai karkkirakeita makusi mukaan!

kahet

mokkapalat 009

mokkapalat 017

mokkapalat 019

mokkapalat 026

kaks

mokkapalat 032

 ——-

Illan kruunasi vielä reipas kävely valoisassa (!!!), keväisessä (!!!) ulkoilmassa ja väripurkin kaataminen hiuskuontaloon vihdoin. Kertakaikkisen hyvä, tavallinen tiistai.

-Päivi-

Helppo kasvis-vuohenjuustopiiras

Suurena suolaisten piiraiden ystävänä olen usein vapaaehtoinen leipomaan jonkin piirakan, jos vaikkapa illanistujaiset sellaisen vaatii. Helposti tulee pyöriteltyä samoja ohjeita, toisinaan onneksi muistaa loistavan ohjeen pidemmänkin ajan takaa. Tämän reseptin sain aikanaan ”mammakaverilta”, johon tutustuin keskimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Nelihenkinen, saman ikäisten vauvojen äitiporukkamme kokoontui tasaisin väliajoin herkkujen ja jutustelun merkeissä. Tuntuu aika hurjalta, että nuo meidän vaippahousut ovatkin jo kouluikäisiä…

vuohispiiras 004

vuohispiiras 007

vuohispiiras 012

No, asiaan. Uudeksi vuodeksi tein pitkästä aikaa tätä piirakkaa. Ei lainkaan hassumpi setti!

Kasvis-vuohenjuustopiiras

1 valmispiirakkataikina (ainakin Sunnuntailta löytyy)

pestoa

vajaa rasia kirsikkatomaatteja

1-2 punasipulia

parsakaalin nuppuja

pötkö vuohenjuustoa

rouhaisu suolaa ja pippuria

oliiviöljyä

Anna pohjan sulaa paketissa neuvottu aika ja kauli se sopivaksi pyöreään piirasvuokaan.

Keitä parsakaalin nuppuja suolavedessä muutama minuutti. Puolita kirsikkatomaatit ja leikkaa sipuli renkaiksi. Levitä reilu kerros pestoa piiraspohjalle ja reunoille. Asettele päälle parsakaalit, tomaatit ja sipulit. Murustele päälle vuohenjuusto ja mausta. Pirskottele koko komeuden ylle oliiviöljyä ja tökkää uuniin. 200 C ja 20-30 minuuttia, kunnes reunat ovat kauniin ruskeat.

Valamis.

vuohispiiras 014

on

vuohispiiras 035

——-

Kuten kuvista näkyy, mulla oli reipas apulainen. Siihen asti, kunnes piirakkaa olisi pitänyt maistaa. Sehän ei käynyt, koska: parsa – yök, pesto – häh?, sipuli – yrjö. No, jäipähän enemmän meille.

Ja voi damn, nyt alko tehdä aivan simona mieli tätä! Kuka tekee, että mä voin tulla kylään?! 😀

-Päivi-

Mokkaunelma.

Lupailin jossain vaiheessa jakavani Pop up -kahvilaan leipomani mokkakakun ohjeen täälläkin. Koska en ensimmäisellä kerralla ehtinyt itse maistaa palaakaan, oli kakkua kokeiltava toistamiseen uudeksi vuodeksi. Osoittautui yllättävän haasteelliseksi… ryssin kahvikiisselin kahdesti ja kesken leipomisen havaitsin vielä kerman olevan vanhaa. Äidillisen voimasanarimpsun jälkeen kiitin luojaani itsenäisesti kauppareissusta suoriutuvasta lapsestani ja lahjoin hänet kermanhakuun.

No, loppu hyvin ja kolmas kahvikiisseli onnistui vihdoin toivotulla tavalla. Tässä kohtaa on ehkä paras vaan myöntää, että ensimmäinen kakku tempaistiin kasaan parin viinilasin avustuksella, joten ehkä reseptin alkuun olisi hyvä lisätä reilu tuopillinen lasillinen hyvää punkkua. Onnistuu sit kiisselitkin kerrasta.

Ohje on suoraan Kinuskikissan upealta leivontasaitilta, enkä lähtenyt sitä yhtään muokkailemaan, se kun vaikutti juuri oikeanlaiselta tuollaisenaan. Resepti on siis kopioitu tuolta sivulta, jos haluat kuvitettua ohjeistusta, voit kurkata sen täältä.

Taivaallinen mokkakakku

Pohja:

200 g Domino-keksejä

50 g voita tai margariinia

1 iso Daim-patukka

Täyte:

2 dl vahvaa kahvia

2 rkl sokeria

2 rkl perunajauhoja

2 dl kevytmaitoa

6 liivatelehteä

4 dl kermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl sokeria

1/2 dl kahvia

1 Daim-patukka kahvikiisselin joukkoon

Murskaa pohjan keksit ja lisää joukkoon sulatettu voi/margariini ja rouhittu Daim. Taputtele leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle. Täytekeksipohjaa ei kannata taputella kovin tiiviiksi, muuten siitä tulee helposti kova.

Keitä kahvi. Sekoita kattilassa kiisseliä varten sokeri ja perunajauhot. Lisää kahvi (2dl) ja maito. Lämmitä liedellä koko ajan sekoitellen, kunnes kiisseli pulpahtaa. Sekoita hieman jäähtyneeseen kiisseliin rouhittu Daim.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Erota kiisselistä noin 1 3/4 dl täyttövaihetta varten. Yhdistä loppu kiisseli tuorejuuston ja sokerin kanssa. Sekoita kuuman kahvin (1/2 dl) joukkoon lionneet liivatelehdet. Lisää kahvi-tuorejuustoseokseen. Yhdistä koko komeus kermavaahdon kanssa.

Kokoa kakku kaatamalla vuokaan pohjan päälle vuorotellen täytettä ja tiputtamalla joukkoon nokareita kahvikiisseliä. Säästä kakun pinnalle osa kahvikiisselistä. Saat kakulle näyttävän pinnan, kun vedät lopuksi veitsellä kakun poikki, jotta kiisseli marmoroituu täytteen kanssa. (tai sit vähemmän näyttävän, niinku mun tapauksessa) 😀 Anna kakun hyytyä kylmässä muutama tunti tai seuraavaan päivään.

o

——————-

Mä en ole koskaan ollut itse mikään hurja kahvin makuisten leivonnaisten ystävä, siksi ehkä tätä nyt halusinkin testata. Ja ihastuin kyllä ikihyvikseni! Kahvi maistui sopivan pehmeästi ja Daim-muruset oli ihana, makea lisä joukossa. Suureen suosioon tämä nousi myös muiden tätä maistelleiden joukossa (tai sit ne vaan pelkää mua niin paljon, etteivät uskaltaneet sanoa, et ihan pahaa 😀 ). Juhlapöytäänkin mukava valmistaa jo edellisenä päivänä.

Kunhan muistaa sen viinilasillisen ottaa alle, että menee kerrasta putkeen. 😉

-Päivi-

Huono päivä, kaatuneet puustit.

Sitten on huonoja päiviä. Niitä, kun kaikki ärsyttää. Kahvi kaatuu ohi mukin, tavarat putoilee käsistä, pienin huutaa aina väärästä kerroksesta pyyhkimään ja lopulta otsasuoni pullottaa kuin Hunks -tanssijan topattu etumus.

Kun kaikki menee päin mäntyä, kehotetaan paistamaan pannukakku. Koska haluan olla vastarannan kiiski, päätin kuitenkin leipoa korvapuusteja. No olipa hyvä idea. Kanelit pitkin tasoja, raesokerikuorrute lattioilla. Valmiit puustit eivät piruuttaankaan pysyneet nätteinä, vaan läsähtivät kumoon kuin kirsikkana kakkaisen maanantaikakun päälle.

Viime viikolla taisin olla kertaalleen samankaltaisen päivän kourissa ja puhisin työkaverilleni, kuinka olisi kokonaan voinut jäädä  heräämättä. Hän kehotti rauhallisella, kokeneella äänellä hengittää kerran syvään ja aloittaa alusta. Päivä kun ei ole missään kohtaa vielä menetetty. Helvetin hyvä neuvo.

bullat 004

bullat 006

Niinpä hengitän nyt vielä erityisen syvään, aurinkotervehdin itseäni ja survon kitusiini pellille läsähtäneen, mutta erittäin oivan makuisen korvapuustin. Jos tämä päivä ei enää pelastukaan, huomisella on vielä toivoa. Ehkä parempi varmuuden vuoksi painua aika pian pehkuihin. Jotta huominen olisi jo kohta.

Teillä on ollut parempi maanantai, eikö?

-Päivi-

P.s. Kaatuneita tai ei, puustit olivat erityisen hyviä. Kokeilin ekan kerran valkoisen sokerin sijaan täytteeseen fariinisokrua. Toimii ku junan vessa!

Piirakkaa, piirakkaa!

Koska Facebookissa halusitte selkeästi mieluummin piirasohjeita, kuin nillitystä lasten välikausikamppeista, saamanne pitää! Ohjeita tulee nyt kerralla oikein kaksin kappalein, ovat hyvin erilaisia, mutta molemmat oikein kelpo ohjeita. Erityisesti meidän taloudessa upposi pitkästä aikaa tämä kermaisen makea punasipulipiirakka. Katkispiirakka on toki jo legenda. Vähän niinku piirakoiden katkarapucocktail. Hah!

Tässä siis ohjeita näistä suussasulavista kaloripommeista.

Punasipuli-juustopiiras

Pohja:

2,5 dl vehnäjauhoja

50 g vahvaa kermajuustoa (esim. Valion Ritari)

125 g voita/margariinia

3 rkl maitoa

Täyte:

4-5 punasipulia

3 rkl öljyä

1,5 rkl siirappia

suolaa

mustapippuria

2 munaa

2 dl ruokakermaa

150 g kermajuustoa

n. 2 rkl tuoretta timjamia

Raasta juusto. Nypi jauhot, juustoraaste ja rasva murumaiseksi seokseksi. Lisää maito ja sekoita tasaiseksi. Kääri taikina kelmuun ja laita kylmään.

Kuori ja lohko sipulit. Laita ne uunivuokaan ja sivele öljyllä ja siirapilla. Ripottele päälle suolaa ja pippuria. Paahda uunissa 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Painele taikina voideltuun piirasvuokaan. Pistele pohja haarukalla ja esipaista uunissa 200 asteessa 5-10 min.

Sekoita munat ja kerma. Raasta juusto ja lisää muna-kermaseokseen. Mausta timjamilla. Levitä täyte piirasvuokaan ja painele päälle sipulit. Paista uunissa 200 C, 20-30 minuuttia.

kaako-640x480

piirakkailta-0401-640x432

Juustoinen katkarapupiiras

Pohja:

150 g voita/margariinia

2,5 dl vehnäjauhoja

1 dl juustoraastetta

0,5 dl kylmää  vettä

Täyte:

2,5 dl ruokakermaa

1 rkl vehnäjauhoja

2 munaa

3 dl juustoraastetta

1 pkt katkarapuja (laitoin kaks…)

nippu tilliä

sitruunapippuria

yrttisuolaa

 

Nypi pohjan jauhot, juusto ja rasva murumaiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Levittele piirasvuoalle ja töki haarukalla reikiä pohjaan. Esipaista 5-10 minuuttia 200 asteisessa uunissa.

Sekoita täytteen aineet keskenään, katkaravut viimeisenä. Jätä osa juustoraasteesta levitettäväksi piiraan päälle. Täytä piiraspohja täytteellä ja kuorruta juustolla. Paistele uunissa n. 20 minuuttia.

Vink, vink! Molemmista ohjeista saat tuplaamalla uunipellillisen.

Lisukkeena joku kiva freesi salaatti ja muutama lasia vinosta. Ja sitten ei muuta kuin piirakkailtoja järkkäilemään! 🙂

-Päivi-

 

Arki tuoksuu…

…omenalta. Uskolan kolmesta omenapuusta kahdessa alkaa olla kypsiä hedelmiä. Hilloa en ajatellut tänä vuonna tehdä, mutta piirakoita ja kaikkien syysherkkujen äitiä, kaura-omenapaistosta varmaan senkin edestä. Vielä kun joku kuorisi omput valmiiksi… Vaikka menis kai noi oman pihan omenat kuorineenkin. 🙂

Omenapaistokseen käytän useimmiten vanhaa, hyväksi havaittua ohjetta. Fariinisokeri antaa mukavan säväyksen ja jos sitä ei vappusiman tekemisestä ole yli jäänyt, käy valkoinen sokeri aivan yhtä hyvin.

Meillä tätä herkkua tarjoillaan vaniljakastikkeen ja jätskin kera. Ensi kerralla onkin vissiin aiheellista tehdä tupla-annos, sen verran hanakasti katosi pieniin suihin tuo satsi.

Kaura-omenapaistos

n. 10 omenaa
reilu tömpsäys kanelia
n. 100g margariinia
1 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
3 dl kaurahiutaleita
1/2 dl vehnäjauhoja

Kuoritut ja viipaloidut omenat ladotaan vuokaan. Pinnalle ripotellaan kaneli.

Sulatetaan margariini, johon lisätään loput ainekset. Ja koko sörsseli omppujen päälle.

200 C ja noin 30 min.
———————————
omppu 006
Nyt valmistautumaan huomenna alkavaan, toiseen arkiviikkoon. Mahtaako tuoksua niin kamalan hyvälle arki enää aamulla klo 6.30… 😉
-Päivi-

Sitruunatorttuähkyt.

Tälläiset pitkät pyhät usein keskittyy (ainakin meillä) hyvin vahvasti syömisen ympärille. Tämä pääsiäinen on tähän mennessä ollut siinä mielessä poikkeuksellinen, että mättäminen on jäänyt vähän vähemmälle. Lapset on innoissaan vedelleet sekä mämmiä, että suklaamunia, me aikuiset vähemmän kumpaakaan. Kunnes tänään pyöräytettiin perinteinen sitruunatorttu, jota ilman pääsiäinen ei tähän talouteen tule. Eikä kyllä kevätkään.
Ja koska uskon siihen, että hyvän täytyy antaa kiertää, jaan ohjeen myös teille. Jos yhtään on raikkaiden leivonnaisten ystävä, suosittelen testaamaan.
Keväinen sitruunatorttu

Pohja:
 
2 munaa
3/4 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
100 g sulatettua margariinia
 
Täyte:

2 dl vettä
1 1/4 dl sokeria
2 munaa
2 rkl maissitärkkelystä
4 rkl sitruunamehua
1 tl raastettua sitruunan kuorta
25 g margariinia
 
Koristeeksi:
kermavaahtoa
 
Vaahdota munat ja sokeri. Lisää jauhot ja margariinisula. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun piirasvuokaan ja paista 175 C 15-20 min. Kumoa kypsä pohja tarjoilulautaselle.

Pese sitruuna kuumalla vedellä huolellisesti ja raasta sen kuori. Sekoita kattilassa vesi, sokeri, munat, maissitärkkelys ja sitruunamehu. (älä käytä alumiinikattilaa..) Kuumenna ja hämmennä, kunnes kiisseli sakenee. Lisää sitruunankuori ja margariini. Sekoita tasaiseksi ja kaada torttupohjan syvennykseen. Jäähdytä torttua kylmässä pari tuntia. Koristele kermavaahdolla
 
 
 Huomenna koittaakin taas paluu arkeen. Tai siis siihen vielä hieman epämääräiseen, kelluvaan olotilaan. Huomisen olen onnistuneesti jo buukannut täyteen firman papruhommia ja palavereita, joten kohta voi varmaan jo tosissaan nauttia lomailusta. 
Mutta ensin vielä siivu sitruunatorttua… ihan pieni vaan. 😉
 
-Päivi-

La(i)skiainen

Thank God for daycare! Olis muuten jääny kyllä lasten laskiaislaskut laskematta. Tänään olisi ollut jokavuotinen laskiaistapahtumakin, mutta meiltä jäi nyt väliin… Stressi, pitkä työpäivä, väsymys ja mitä näitä säälittäviä tekosyitä nyt on. Oikeesti mulla on ollut useemman päivän tosi uuvuttavia päänsärkyjä. Niskat ilmeisesti huutelee apuja, vaikka juuri kävin hierojalla…
Vaikkei musta laskiaismäkeen ollutkaan, pullat sentään leivoin. Mutta tällänen pullamamma mä enemmän olenkin. 😉 Olipa rentouttavaa upottaa pitkästä aikaa kädet kyynärpäitä myöten taikinakulhoon. Tämä tapahtui siis toki jo laskiaissunnuntaina, ei tää tiistai jotenkaan… ei.
Nyt on kyllä tän vuoden osalta laskiaispullat syöty, aika ahkeraan on kokeiltu myös noita kaupan valmiita pullia. Melkein tursuaa kermat (ja hillot, ei koskaan manteli!) jo korvista! Onneks mämmiaika ei ala heti tähän perään. 🙂

Mukavaa laskiaistiistain iltaa, laskuilla tai ilman, hillolla tai mantelilla! 
-Päivi-