Katse lepoon päin.

Tänään iltapäivällä heitin kassin olalle, huikkasin moikat, käänsin pihalla kasvot aurinkoon ja hymyilin. Ensimmäistä kertaa viikkoihin kuumuus ei ahdistanut, lämpö helli nenänpäätä ja tuntui hyvältä. Olo oli helpottunut, eikä syyttä. Seuraavaan viikkoon ei tarvitse asettaa herätystä klo 5.40, eikä kiirehtiä iltaisin nukkumaan. Saan keskittyä lapsiin, kotiin ja itseeni. Lukea ja leipoa. Keitellä päiväkahveja. Saatella lapset kouluun ja hakea kiharapään heti eskarin jälkeen kotiin.

Loma.

lomanaama

Viikossakin ehtii jo vaikka mitä. Ja vaikkei ehtiskään, ei haittaa. Se lepo ja akkujen lataus taitaa nyt olla pääasia. Työviikot on olleet pitkiä, helteisiä ja raskaita. Energiataso on ollut aivan nollilla. Olen ollut väsähtänyt, kärttyinen ja turhautunut. Joten vaikka kaikkea pientä kivaa olisi tulevalla viikolla kiva saada tehtyä, koitan keskittyä kuitenkin keräämään voimia ja tekemään kivoja juttuja.

Sen verran ajattelin kuitenkin (kunnon yönien jälkeen) skarpata, että puran täältä kotoa tämän viikkoja kestäneen lomaelon. Palauttelen asiat (ja lapset…) niille kuuluville paikoille ja teen jonkinmoisen siivousrykäsyn. Tai no. Vien ainakin roskat.

Huomenna nyt ainakin nukun pitkään. Kivaa viikonloppua!

-Päivi-

Ainiin! Kiitos hauskoista kommenteista vloggaukseen! 😀

Mainokset

Minifarmi; lande kaupungissa

Tämä Uusikaupunki on vähän sellainen pähkähullujen ideoiden mekka. On kävelty köysiä pitkin Paskalahden yli, järjestetty selviytymisleiri keskellä talvista toria ja nyt tuotiin lande kaupunkiin Minifarmin muodossa. Mutta usein niistä hulluimmista ideoista hioutuu nimenomaan kirkkaimmat timantit. Niinkuin nyt vaikka tämä Minifarmi. Yksinkertaisessa hullumaisuudessaan nerokas idea.

minifarmi 001minifarmi 084minifarmi 006minifarmi 009

Tällainen koko perheen tervehenkinen maalaiskarnevaali on mitä tervetullein idea pienet nakkisormensa känsille lomillaan pelanneelle muksuväestölle. Ulkoilmatapahtuma vei lapset (ja niiden vanhemmatkin…) sinne ihan perusasioiden äärelle. Päästiin kertaamaan, mistä se maito tuleekaan, mitä lampaista keritään ja aivan, munat tosiaan pulpahtaa kanojen takamuksista. Myönnän itse, että vaikkei suurkaupungissa asutakaan, meidänkin muksut on jossain määrin kaupunkilaisia. Ei ole itsestäänselvää nähdä lehmiä, lampaita tai hevosia koulumatkoilla, eikä välttämättä edes mummulareissuilla. Mikäpä siis sen näppärämpää, kuin tallustaa muutama sata metri, maksaa kohtuullinen sisäänpääsymaksu ja päästä silittelemään maatilan eläimiä.

minifarmi 012minifarmi 015minifarmi 088minifarmi 024minifarmi 029minifarmi 036minifarmi 041minifarmi 045minifarmi 050minifarmi 055

Erityisen kivaa messuissa oli se, että tapahtuma oli todellakin selkeästi suunnattu koko perheelle. Lapsille eläimiä, liukumäkeä, vaahtobileitä ja tivolia, isille pelit, rensselit, traktorit ja puimurit ja mutseille lähiruokaa ja pientä shoppailtavaa.

Meidän porukka hajaantui valitettavasti jo kotona puoliksi, ei enempää eikä vähempää, kuin vatsataudin takia (juu-u, TAAS!), joten lopulta me minifarmailtiin esikoisen kanssa kaksin. Ja siihen minipossukopillehan me jumahdettiin. Kahdesti. Niin söpöjä. Ihania. Ja söpöjä.

minifarmi 057minifarmi 058minifarmi 063minifarmi 065minifarmi 075minifarmi 072

minifarmi 094

Tämä äiti kiittää tapahtumasta ja on ilahtunut sen tervehenkisestä luonteesta. Ensi vuonna kyseiset bileet järjestetään rakkaassa naapurikunnassamme Laitilassa. Suosittelen!

-Päivi-

Ja p.s. Kuopus kysyi alpakan kuvan nähdessään ”Onk toi kameli?”. Tämä tapahtuma on ilmiselvästi todella tarpeen… 😉

Kesäelämää.

Meillä eletään kuin pellossa. Melukylässä. Lomalla. Tehdään vaan muutamia pakollisia hommia (niinku käydään esim. töissä…), syödään miten sattuu, retkeillään olkkarissa ja nukahdetaan joka ilta inan liian myöhään. Ei noudateta mitään aikatauluja, paitsi päivittäistä uimista. Lojutaan rannalla, kylvetään aurinkorasvassa ja haukataan muistaessamme jotain muutakin ruokaa, kuin leipää ja suolakeksejä.

kesäelämää 004

Kontrollifriikin ja rutiinireetan painajainen. Kämppä kuin hävityksen kauhistus, ruoka-ajat mitä sattuu ja tukat takussa. Mutta voi noita ihania järviveden kasvattamia, pisamanenäisiä lapsia. Kuinka syvältä kumpuaa pienen ihmisen ilo, kun saa hypätä laiturin päästä pommin. Joka ilta.

kesäelämää 003

Päätän antaa pellossa elämisen vielä jatkua. Edes viikon. Pitkittää sitä kesäloman hälläväliä -fiilistä vähän. Aikataulut ja rutiinit räjähtää silmille kuitenkin jo parin viikon päästä koulun myötä. Nyt uidaan vielä joka päivä, nukutaan siskonpedillä olkkarissa, pestään vain välttämättömät pyykit ja astiat ja nautitaan toistemme helkkarin hyvästä seurasta. Murjotetaan niistä siivousvuoroista sitten taas syksyllä.

-Päivi-

Hedelmäinen illanistujais-salaatti

Myönnän. En ole edes käväissyt blogissa lähes viiteen päivään. Olen lomaillut. Tai ihan vaan elänyt. Lapset pääsivät lopulta tiistaina mummulaan, joten me ollaan miehen kanssa vietetty todellista laatuaikaa kaksin. Harvinaista ja todella kallisarvoista. Aika mukava huomata, että ei sitä turhaan yhdessä olla. Viihdytään toistemme seurassa edelleen mahdottoman hyvin, vaikka joskus arjen keskellä meinaakin unohtua, mitä siinä toisessa muka ikinä on nähnyt.

Mutta asiaan! Viime perjantain grillibileisiin sain tehtäväksi tuoda jonkun salaatin. Mietintämyssyssä visersi lähinnä tyhjien aivosolujen aaria, kun koitin miettiä, mitä uutta keksisin. Ettei aina sitä perinteistä kana-fetaa, vaikka hyvää onkin.

Lopulta sain idean ilmakuivatusta kinkusta. Hedelmiä. Ja joku juusto. Siitä se ajatus sitten lähti. Ja koska salaatti sai kovasti kiitosta ja siitä pidin hirmuisesti itsekin, ajattelin jakaa ohjeen myös teidän kanssanne! Ihanteellinen tyttöjen tapas-henkiseen iltaan tai juurikin grillattavien kaveriksi. Ja viinillähän tämä alas huuhdotaan, naturally.

grillibileet 002

Hedelmäinen salaatti ilmakuivatulla kinkulla ja brie-juustolla

Tarvitset:

– erilaisia salaatteja (esim. tammenlehtisalaatti ja jääsalaatti)

– viinirypäleitä

– kurkkua

– hunajamelonia

– 2 isoa nektariinia

– 1 pkt ilmakuivattua kinkkua

– 200g kypsää brie-juustoa

– mansikoita

– balsamico-siirappia

Valmista salaattipohja repimällä salaatinlehdet kulhoon ja sekoittamalla siihen puolitetut rypäleet ja pilkotut kurkut. Viipaloi hunajameloni ohuiksi siivuiksi ja nektariini reiluiksi paloiksi. Viipaloi kinkku sopiviksi siivuiksi ja rullaa ”ruusukkeiksi”. Leikkaa juusto reiluiksi lohkoiksi ja puolita mansikat.

Asettele salaattipohjan päälle meloni ja nektariini. Lisää ruusukkeet nätisti ja tuikkaa juustonpala jokaiseen mahdolliseen koloon. Vippaa päälle muutama mansikka. Voit maustaa salaatin jo tässä vaiheessa basamicolla tai jättää kastikkeen jokaisen ruokailijan omaan harkintaan.

Päälle olisi voinut vielä ripotella kourallisen pähkinöitä, mutta ne jäi nyt uupumaan. Joku pehmeä leipä tämän kaveriksi. Ja hyvä viini. Huonokin käy, kunhan on sopivan viileää. 😉

grillibileet 004

grillibileet 013

———————

Me katkaistiin nyt melkein viikon jatkunut ulkonasyömisputki tällä salaatilla. Toimii!

Kokeile toki! Aurinkoista viikonloppua!

-Päivi-

(jolla on jo ihan mahdoton ikävä tenavia…)

Kuistilla

Kuisti taisi olla se ensimmäinen kohta, johon Uskolassa aikanaan ihastuin. Luonnollisesti, olihan se ensimmäinen tila, johon tässä talossa olen jalkani asettanut. Tuolloin kuisti oli vielä kauttaaltaan männyn värinen, mutta potentiaali oli havaittavissa jo tuolloin. Söin mielikuvissani kuistilla aamiaisia, join päiväkahveja, kestitin vieraita ja otin päivätorkkuja.

Pienen ehostuksen jälkeen kuisti onkin päässyt juuri noihin tehtäviin. Kalustus on vähän mallia ”jämä”, mutta ajaa asiansa tässä kohtaa ihan hyvin. Näin keskikesällä kuistilla on auttamatta liian kuuma päivisin, mutta illan viiletessä ja sadepäivinä paikka on erinomainen rentoutumiseen. Keväisin ja syksyisin kuistilla voi viettää pidempäänkin aikaa, kun ei ole vielä tuskaisen kuuma. Eikä haittaa vaikka sataisi!

kuisti 012

kuisti 022

kuisti 028

kuisti 029

Lukemiseen kuisti on oiva paikka. Samalla on hyvin kartalla pihassa leikkivien lasten touhuista ja kuitenkin tavallaan omassa rauhassa. Viileämmällä ilmalla kääriydyn vilttiin ja otan kupin kuumaa. Kuistilla on kestitty vieraita, järjestetty kirppis, leikitty, rentouduttu ja varmaan riideltykin.

kuisti 009

kuisti 010

Tällä kertaa pätkäpojan uusi *Minecraft-lego jäi kuistille ja leikki kesken… Meni nimittäin suunnitelmat hieman uusiksi tulevan viikon osalta vatsataudin (yllätys!) takia. Lasten piti lähteä mummulaan lomanviettoon ensi viikoksi. Mutta täällä ovat, koska once again, ykä. Nyt vaan toivotaan kaikki sormet, varpaat ja korvat ristissä, että ei kiertäis ihan kaikkia… Ko mä en jaks.

Vinkkinä muuten muidenkin Minecraf-hurahtaneiden vanhemmille; Alphageek.fi -verkkokaupasta löytyy jos jonkinlaista tuotetta peliin liittyen! Tämä lego osoittautui meillä suoranaiseksi hitiksi, ei ainoastaan pojan mielestä, vaan myös vanhimman tytön. Ja helpottaa meitä vanhempiakin, kun rajatun peliajan jälkeen peliä voikin jatkaa ihan livenä leikin muodossa. Ei tule yhtään niin paljon nillitystä, kun tietokoneen käskee sulkemaan.

Nyt hoivaamaan potilasta. Mattojen rullausta, mehujään ja maitohappobakteerien tarjoilua. Eikös tämän pitänyt olla enemmän sellanen talvinen vitsaus? Blääh.

-Päivi-

*lego saatu blogin kautta

Perinteiset

Musta on mahtavaa, kun näin aikuisiällä voi kehitellä omia, kivoja perinteitä. Kun alottaa vaan. Yksi tälläinen uudempi perinne aloitettiin tyttöporukalla kolme vuotta sitten. Grillibileet. Ihanaa, kesäistä ruokaa, kuplivaa juomaa, loistavaa seuraa ja musaa leppoisassa kesäillassa tyttöjen kesken. No okei, nyt teen kaikki kateellisiksi kertomalla että bileissä oli mukana myös emännän mies, joka grillasi ja piti meitä kuin kukkia kämmenellä. Jopa kahvit tarjoiltiin pöytään. Aika luksusta.

grillibileet 012

grillibileet 013

grillibileet 014

grillibileet 029

grillibileet 030

grillibileet 035

grillibileet 037

grillibileet 042

grillibileet 046

grillibileet 051

grillibileet 054

grillibileet 055

Tänään kieltämättä suu on kuin santapaperia ja äänikin vähän painuksissa, mutta huvivero on veroista uljain ja se kestetään pystypäin. Itseäni törkeästi toistaen sanon taas kerran, että näitä pieniä irtiottoja pitää tehdä, jotta arkea jaksaa. Onko teillä lukijoilla vastaavia perinteisiä kinkereitä vuosittain?

Kiitos kaikille osallisille, kyllä jäikin hyvä mieli. Piirakkailtaa odotellessa… 🙂

-Päivi-

Instaillaan!

Kesä. Helle. Siinä ehkä perimmäiset syyt vähäisempään matskuun blogin puolella. Lomat kun on suurimmalta osin jo lusittu, hikiset päivät kuluu sorvin ääressä ja näillä keleillä kyllä iltaisinkin keksii helposti muuta tekemistä, kuin koneella kököttely. Aiheita on kyllä melkein jonoksi asti (kerrankin…), mutta taidan nyt suosiolla vuodattaa näiden muutamien hellepäivien ajan hikikarpaloni johonkin muualle, kuin näppäimistölle. Luulen, että suurin osa lukijoistakin keikkuu laiturin nokassa tai rannalla pikemminkin, kuin näytön äärellä.

Vaikka blogi ei ihan koko ajan nyt päivitykään, voi Uskolan meininkejä, touhuja ja fiiliksiä näppärästi seurailla Instagramissa.

muksut

ins

kelta

kitchen

in

Päivitän Instaan snapshotteja meidän kesästä aina kun vaan muistan. Nopea ja näppärä media. Jos et vielä puhelimella käytä Instagramia, kuvia voi käydä kurkkimassa myös ihan ”perinteiseen malliin” netissä, osoitteessa instagram.com

Seuraa siis @psappinen

Ja jos Insta ei nappaa, perinteinen FB toimii myös! Sielläkin vähän extramatskua blogin oheen. Uskolan Facebook-sivut löydät täältä.

Nyt taas rannalle! Virkistävä iltauinti on yksi kesän parhaista jutuista!

-Päivi-

Sunnuntaibrunssi

En tiedä muista perheistä, mutta meillä syödään aamiaista harmillisen harvoin yhdessä. Arkiaamut menee yleisessä kaaoksessa ja hässäkässä, lapset ottavat aamupalansa itse, minä hörppään kahvit valmistautumisen lomassa ja mies syö usein vasta töissä. Viikonloppuaamuisin meille vanhemmille maistuisi rankan viikon jälkeen uni vähän liiankin hyvin. Harvoin tulee noustua vielä ihan samaan aikaan lasten kanssa ja kun itse kömpii kahvinkeittoon, on muksut yleensä jo syöneet ja painuneet touhuihinsa.

Mies lähti eilen katsastamaan Ruisrockin, joten me ollaan lasten kanssa vietetty viikonloppu keskenämme. Aika virkistävää, itse asiassa! Niin ihana, kuin se puoliso vierellä onkin, toisinaan tekee hirmuisen hyvää olla hetki erossa. Mä katsoin eilen illalla kaksi romanttista komediaa putkeen ja tein ruokaa katkaravuista, vain itselleni. Nautin!

Tänään heräilin lasten kanssa samaan aikaan. Lojuiltiin sängyllä katsellen Avaraa luontoa ja lastenohjelmia ja innostuttiin kerrankin laittamaan yhdessä aamiaista. Tai brunssin puolelle tuo taisi jo mennä, sen verran antaumuksella lojuiltiin. Ei mitään sen erikoisempaa, tuoretta kahvia, leipää, hedelmiä, jogurttia ja myslejä. Mutta kyllä se päivä alkaa vaan niin paljon mukavammin näin yhdessä. Eikä ole niin kiire laittaa ruokaa päivälläkään, kun syödään aamupäivällä vähän tuhdimmin.brunssi 003

brunssi 005

brunssi 006

brunssi 007

brunssi 008

brunssi 010

brunssi 013

brunssi 016

brunssi 015

brunssi 020

Millaisia aamiaistapoja teidän muiden perheillä on? Tuleeko tehtyä yhteisiä aamiaisia tai brunsseja, vai syökö kukin, kun heräilee ja huvittaa?

-Päivi-

Paras kesäviisu?

Tämä kesä ei nyt ihan parhaimpiaan ole päässyt tähän mennessä esittelemään, mutta kepeät kesäbiisit ovat hevirotaatiossa radiokanavilla vallitsevasta säätilasta huolimatta.

Kesäviisuissa on aina oma tunnelmansa, kevyt, aurinkoinen, elämää rakastava ja ehkä hieman välinpitämätönkin. Ehtiihän sitä murehtia sitten syksyllä! Kesä ja loma on hauskanpidon ja ystävyyden aikaa. Aurinkoa, kuplivaa, rantoja… lämpimiä öitä ja valoisaan aamuun jatkuvia illanviettoja. Oih, kesä.

Viime kesä meni luukutellessa Studio Killersiä, Haloo Helsinkiä ja Jutty Ranxia. Tämän kesän ehdoton ykkösbiisi löytyi jo keväällä. Peppu mastoon! Eiku… lippu?!

Ihana Vadelmavene toimii, vaikkei paistaiskaan. Paikallisen ravitsemusliikkeen dj tosin heittäytyi keväällä hankalaksi ja jätti toiveestani soitetun Vattuveneen kesken. Äänestin jaloillani ja poistuin paikalta lappalaismaisesti noituen.

Mutta nyt mä haluaisin tietää, mikä on SUN kesäbiisisi 2014? Uppooko Kasmir, vai kenties hirveän haloon kesäkumibiisillä aiheuttanut Robin?

Vai kenties joku ihan muu?

Yksi kesäbiisi saattaa kuitenkin olla yli muiden. Olkoonkin vuosien takaa, tämä toimii aina. Ja heti tekis mieli mennä vetämään fisuöverit. 😉

Ja nyt sitä aurinkoa kehiin, pliiiiis!

-Päivi-

”Koska mennään sinne puumarsun linnaan?”

Palataanpa hetkeksi ihanan Ahvenanmaan juhannusmaisemiin. Koko perhe muistelee reissua aivan erityisellä lämmöllä, ainoastaan liian lyhyt loma jäi harmittamaan. Niin paljon jäi vielä näkemättä, monta paikkaa vierailematta. Ahvenanmaa oli aivan ihanteellinen kohde pelkälle mökkilomallekin, mutta koska me ei oltu ennen päästy tuolla käymään, pari must-kohdetta oli tottakai ohjelmistossa.

Koska sekä Kastelholman linna laajoine piha-alueineen, että Bomarsundin (puumarsun) linnoitus sijaitsevat samalla suunnalla, päätimme suunnistaa kohti Sundia. Kun vielä matkan varrelle sattui osumaan Taffelin tehtaanmyymälä, oli päiväohjelma täysin selkeä.

Ahvenanmaa -14 235

Ahvenanmaa -14 238

Ahvenanmaa -14 243

Ilmeisesti itse tehdas oli juhannuksen ajan kiinni, sen verran hiljaista oli parkkialueella, mutta pieni factory shop palveli yli-innokkaita, juustonaksun kanssa poseeraavia turisteja. Täällä ei lapsetkaan arastelleet tehdä ostoksia, reipas myyjätär kun puhui myös suomea. Hinnoiltaan tehtaanmyymälä ei järin paljoa eronnut normimarketista, mutta muutamia hauskoja erikoisuuksia nappasimme matkaeväiksi. Perunalastujen ystäville mukava piipahduspaikka.

Ahvenanmaa -14 245

Ahvenanmaa -14 249

Ahvenanmaa -14 253

Kastelholman linna oli kaikkine opasteineen, pihoineen ja hauskoine yksityiskohtineen todella hieno. Kaupunkilaislapsia ilahdutti ensimmäisinä pihassa aidan takana asustelevat lampaat. Itse linnassa oli valtavasti nähtävää ja tutkittavaa. Onkaloita, käytäviä, kammioita. Pienemmät lapset osoittautuivat myös isosiskoaan uskaliaammiksi ja kiipesivät ihan linnan korkealle ”harjalle” asti. Ilma oli aika viileä ja tuuli tuiversi, mutta näkymät olivat upeat.

Ahvenanmaa -14 257

Ahvenanmaa -14 266

Ahvenanmaa -14 269

Ahvenanmaa -14 272

Ahvenanmaa -14 277

Ahvenanmaa -14 278

Ahvenanmaa -14 279

Ahvenanmaa -14 281

Ahvenanmaa -14 288

Sisällä linnassa lapset ryntäsivät heti vanhojen hattujen ja kypärien kimppuun. Minä tietenkin kipitin perässä hyssyttelemään ja torumaan, että mihinkään ei kosketa. Mutta nämä päähineet olivatkin nimenomaan kokeilua varten! Ja siitähän se riemu repesi. Oltiin vuorotellen ritaria ja linnanneitoa. Lapsista tämä oli erityisen hauskaa ja kyllä meitä vanhempiakin nauratti. Nämä toiminnalliset pisteet tällaisissa nähtävyyspaikoissa saavat meiltä ainakin ehdottomasti plussaa.

Ahvenanmaa -14 292

Ahvenanmaa -14 296

Ahvenanmaa -14 303

Ahvenanmaa -14 306

Itse linnan jälkeen käpyttelimme vielä samassa pihapiirissä sijaitsevaan Jan Karlsgårdeniin ja Vita Björnin pieneen kruununvankilaan, jossa on säilötty vankeja ihan jopa 1975-luvulle asti. (jos muistan oikein…) Vankila oli pieni ja erityisen pysäyttävää on ajatella, että vanginvartija perheineen on asunut saman rakennuksen toisessa päässä, vain pienen seinän päässä vankikopeista. Hyrrrr.

Ulkoilmamuseo Jan Karlsgården esittelee taas tyypillisen ahvenanmaalaisen pihapiirin 1700-1800 -luvulta. Rakennukset on siirretty paikalle eri puolilta Ahvenanmaata. Tiluksilla sijaitsee myös kahvila, ravintola ja pieni museokauppa. Jos säät olisivat sattuneet suosimaan, rannassa olisi saattanut myös päästä uimaan. Vähän harmitti, kun oltiin liikkeellä jo kovin aikaisin, juhannusaattona illemmalla kun Jan Karlsgårdenissa olisi nostettu oma juhannussalko ja ohjelmaakin olisi ollut. Vaikka tämä nyt näkemättä jäikin, suosittelen tätä ulkoilmakohdetta ehdottomasti linnassa kävijöille. Kiva piknik-paikka.

Lipun pystyi ostamaan pelkästään itse linnaan tai vankilaan, tai molempiin. Ulkoilmamuseoon sisäänpääsy on vapaa ja siellä järjestetäänkin mitä ilmeisimmin paljon erilaisia tapahtumia, konsertteja, esityksiä ja muuta.

Ahvenanmaa -14 311

Ahvenanmaa -14 320

Ahvenanmaa -14 323

Ahvenanmaa -14 325

Ahvenanmaa -14 327

Ahvenanmaa -14 331

Ahvenanmaa -14 337

Ahvenanmaa -14 345

Ahvenanmaa -14 346

Ahvenanmaa -14 349

Useamman tunnin kiertelyn jälkeen lapset, ja varsinkin poika, oli sitä mieltä, että olisi edettävä jo pikkuhiljaa katsomaan sitä puumarsua. Jouduttiin muutaman kerran selittämään, ettei kannata pettyä, jos linnoituksen edessä ei näy miekalla sonnustautunutta puista marsua, nimi kun vain kuulosti siltä ja olikin oikeasti Bomarsund.

Hieman yllätyksenä tuli, kuinka laaja tuo linnoituksen alue lopulta oli. Ja myönnettäköön, väsähtäneinä pitkästä kiertämisestä edellisessä paikassa, oikaistiin vähän… Kierreltiin ensimmäisillä raunioilla, mutta aika pian suunnattiin vieressä olevalle kioskille jätskiostoksille. Ilmeisesti kyseisen kylän juhannussalko oli juuri nostettu, väkeä kun oli paikalle tultaessa kovasti paljon salon ympärillä kahvittelemassa. Koristelu ja nosto missattiin siis taas, mutta nähtiinpä edes itse salko!

Ahvenanmaa -14 352

Ahvenanmaa -14 353

Ahvenanmaa -14 357

Ahvenanmaa -14 359

Ahvenanmaa -14 363

Ahvenanmaa -14 365

Jätskien jälkeen päätettiin suunnata takaisin mökille. Takapenkkiläiset vaikuttivat väsähtäneiltä ja nälkäisiltä ja vaativat päästä uimaan mökille, hyiseen meriveteen. Ajeltiin siis takaisin, lämmitettiin sekä sauna, että grilli ja nautiskeltiin valoisasta juhannusaatosta ihanan mökkimme suojissa.

Ahvenanmaa -14 184

Ahvenanmaa -14 368

Ahvenanmaa -14 373

Loma oli todella mitä parahin yhdistelmä täydellisen huoletonta mökkeilyä ja paikallista nähtävää. Ja voi vitsi, että näiden kuvien plärääminen herättää matkakuumeen taas… Ihana, ihana Oolanti.

-Päivi-

Yhteistyössä:

visit åland logo