Nyt pitäis tietysti olla ihan coolina. Jatkaa kirjoittamista ihan normaalisti, napata luonnoksista aihe ja viimeistellä. Mutta koska viimeisin luonnos käsittelee siivoamista (juuu-u!), jätän sen suosiolla jollekin tympeälle arkipäivälle.
Ei kai näiden lukijamäärien pitäis kauheesti hetkauttaa, koska periaatteessa ne ei vaikuta yhtään mihinkään. Mutta kyllä se vaan kuulkaa lämmittää! Lukijamäärät ovat viime päivinä suorastaan räjähtäneet, jaot ja palaute sosiaalisessa mediassa samoin. Ja ku mä olen kuitenkin vaan tällänen rautakaupan perusmyyjä (Arttu Wiskari niiiiiin ymmärtäis mua) ja ylioppilastodistuksessakin huonoin arvosana komeilee juuri äidinkielen kohdalla. Ni olen mä vähän ihmeissäni.
Nämä pari päivää on mennyt siis lähinnä ällistellessä tätä yllättävää ”suosiota”. Ja tottakai, kuten aiheeseen sopii, pieni paineentunnekin pääsi yllättämään. Että nyt multa odotetaan tietysti hirveän teräviä yhteiskunnallisia kannanottoja ja sit mä häpäisen itseni kirjoittamalla jonkun ”näin teet nopean nakkikastikkeen” -henkisen mammapostauksen.
No. Ehkä otan vaan kuvakaappauksen blogin tämän viikon statistiikasta itselleni muistoksi, kiitän lämpimästi kaikesta kirjoituksen ympärillä pyörineestä toiminnasta ja jatkan tätä perhe-elon ruotimista vanhaan malliin.
Esimerkiksi ihastellen lasten pohjatonta avuliaisuutta. Pyysin eskarilaista keräämään omppuja puiden alta (koska se on sopivan lyhyt just siihen hommaan), niitä kun on pudonnut ihan valtavasti. Neiti lupasi innokkaasti auttaa.
Keräs viis. Jes.
-Päivi-
nakit ja MUTSI 
Kyllä,coolisti vain jatkat kirjoittelua,niinkuin ennenkin. Sama mistä kirjoitat ja miten kirjoitat,mukava näitä on lukea.
TykkääTykkää
Tämä on helpottavaa kuulla. 🙂 Koitan olla stressaamatta nyt liikaa aiheista.
TykkääTykkää
Juurikin niin! Kirjoitat samaan vanhaan malliin. Ei turhia paineita. Me kaikki niin tykätään =)
TykkääTykkää
Te oottekin maailman parhaat lukijat!
TykkääTykkää
Ihanan raikasta ja rehellistä tekstiä blogisi täynnä (uusi). Esittelysi pitää minkä lupaa. Mahtava juttu, että eksyin tänne.
Mieheni piti kovasti ”Naisen kuukausi” -tekstistäsi ja oli helpottunut kun muidenkin naiset muuntuu hormoonien mukaan. Meillähän jo esikoinenkin katsoo kalenterista, että onko siellä tipan kuva tulossa lähipäivinä, jos äiti oikein murisee nurkissa. 😀
TykkääTykkää
Tiätkö, mustakin on tosi kiva, että sä eksyit tänne. Tervetuloa! 🙂
TykkääTykkää
Hihi, keräsi viisi parasta omppua. 😀
Mä oon ainakin tykännyt tästä sun nykyisestä blogista, oot jotensakin vapautunut verrattuna Uskolan teksteihin (joista kyllä niistäkin tykkäsin). Mäkin näytin ukolleni Naisen kuukausi -tekstin. 😛
TykkääTykkää
No mä oon kuullu useemmasta suunnasta tosta rentoutumisesta. Ja kyllä mä taidan olla ihan samaa mieltä. 🙂
TykkääTykkää
Ihana!!! 5 omppua 😉 Sain makeet naurut!
TykkääTykkää
Joo, mäkin hiukan repesin, ku toi ämpäri oli tuotu kuistille ja likkaa ei näkyny missään! 😀
TykkääTykkää
Sä oot niin paras just näiden omien hömppäjuttujesi kanssa, mun lemppariblogi! Ja niinku joku jo kommentoi, olet vaan uskotaan verrattuna nyt vapautuneemmin kuuloinen :). Paineita ei kannata ottaa, tän pitää tuntua itsestä hyvältä, muuten homma ei pelitä.
TykkääTykkää
Kyllä se vaan näin on. Oon itekin huomannu, että oon jättäny niitä turhia rajotuksia nyt pois. Vaikka ei niitä varmaan olis ennenkään tarvinnu olla. Mutta kuitenkin. Jotenkin rennompi olo. 🙂
TykkääTykkää
Miekin täältä sympatiseeraan rautakaupan myyjää, mäkin oon niissä hommissa ollut viimeks Suomesta lähtiessäni, ja vieläpä samas talossa ku mainitsemasi Arttu W, eri kaupungissa vaan. Ollaan kuules samassa ryhmässä oltu maaleja opettelemassa! 😉 Mut anyway, mä niin tykkään sun blogista. Ja voi ku mullekin ois ollu yhtä helppoo vaan näyttää miehelle sun Naisen kuukausi-teksti, mut mun ois pitäny se kääntää sille kokonaisuudessaan. Jatka samaan tahtiin, täällä edelleen sua seurataan.
TykkääTykkää
Ai piru, pitänee olla google translator käyttöön täällä. 😀
Ja voihan rautakauppa sentään… 😀
TykkääTykkää
Ihan mielettömän hyviä nämä sun tekstit.
Tää kolmen lapsen, sua sympatiseeraava, äiti löysi blogisi sairaalassa, toipilaana maatessa ja nyt kotona toipuessa, oon lukenut ihan hirveän määrän postauksiasi!
Odotan jo ihan into piukkana uusia 😉
Tuo naisen kuukausi osui ja upposi. Kun multa alkaa osat lennellä päästä, perhe tietää että nyt on se aika kun äidin ääni kohoaa faksettiim, ihan vaan vaikkapa pöydälle unohtuneista astioista…
Uusia postauksia odottaen!
TykkääTykkää
Kuulostaa niiiiin tutulta! Ei oo naisen elämä helppoo, ei sitten millään saralla. 😀
Ja hei, mahtavaa, että oot löytäny tiesi tänne. Toivottavasti blogi auttaa sua toipumaan. 🙂
TykkääTykkää