Lottovoittajaksi syntynyt.

Mä oon vähän miettinyt. Luulen, että mut on oikeasti tarkoitettu lottovoittajaksi.

Usein, kun näistä hupsuista lottovoittohaaveista tulee puhetta, yksi on ainakin suomalaiselle varma; töitä en kyllä jätä! Vaikka siellä tilillä sitten roikkuisi useampikin miltsi, niin kyllä aion taivaspaikkani ahkeruudellani lunastaa ja jatkan rappukäytävien luuttuamista/ postin jakamista /hiutaleen hyllyttämistä siitä huolimatta. Niin. Niin ne kunnon ihmiset tekee.

Mun taivaspaikka on varmaan jo aikoja sitten jaettu muualle, joten minä jäisin kyllä suuren rahapalkinnon kohdalle osuessa laakereilleni lepäämään, aivan huoleti. Tai en ehkä lepäilisi… tekisin ainoastaan tärkeitä ja kivoja asioita. Niitä, joihin ei meinaa tässä perusarjessa riittää aikaa tai paukkuja. Kirjoittelisin. Lukisin. Katsoisin elokuvia. Harrastaisin teatteria, kaikin tavoin. Matkustaisin. Leipoisin. Valokuvaisin. Auttaisin tuttaviani, ihan vaan huvikseni. Ja olisin tietysti kaiken liikenevän ajan lasten kanssa.

Oikeastihan haluaisin tehdä näitä kaikkia asioita nytkin, suurinta osaa epätoivoisesti yritänkin. Mietin usein, olenkohan vaan liian ahne, kun haluaisin kaiken. Iltojen lyhyys kuitenkin usein rajoittaa näitä mukavia vapaa-ajan toimintoja, enkä esimerkiksi ehdi lukea yhtään niin paljon, kuin haluaisin. Tai ehtishän sitä. Yöllä. Mutta öisin mä olen pyrkinyt nukkumaan.

Olen joskus myös törmännyt epämääräiseen huhuun, jonka mukaan joku ”tekee työtä, joka ei tunnu työltä”. Epäilen urbaanilegendaksi. No okei, itse kauppaa pitäessäni saatoin joskus päästää suustani moista soopaa. Mutta siitä ei juuri kyllä palkkaa herunut, joten sen voi kai laskea pikemminkin pirun kalliiksi ja aikaavieväksi harrastukseksi. Heh.

insta

Kyllä. Taidan vaan olla sellainen vaativa luonne, jolle koti-työ-päiväkoti-kauppa -akseli ei vaan riitä. Mä tarvitsen jatkuvia ärsykkeitä, jotta pysyn virkeänä ja edes jollain tavoin luovana. Tähän ikään olen oppinut, että tuota tarvetta ei saa tukahduttaa. Muuten muutun kyyniseksi ja masennun. Onko se sitten vika vai ominaisuus, en osaa sanoa. Koitan vain opetella elämään itseni kanssa.

Niin. Se lottovoitto. Kävis vaikka jo tulevana lauantaina. Ihan vaan tiedoksi sille samalle kaverille, joka eväsi sen taivaspaikan…

-Päivi-

Mainokset

10 kommenttia artikkeliin ”Lottovoittajaksi syntynyt.

  1. Mä tuossa pari kk sitten sain puhelun isältäni, jonka kanssa oltiin samassa lottokupongissa. Voitettiin kumpikin enemmän kuin 20e mut hyyyyvin paljon vähemmän kuin päävoitto. Maksoin pois auton lainan ja ostin uuden astianpesukoneen (entinen just siinä kohtaa hajosi ja käsin tiskaaminen alkoi suunnilleen jo viikossa ihan ’hieman’ ärsyttää). Oliskohan oikeasti pitänyt vaan varata ulkomaanmatka ja mennä viettää parisuhteen laatuaikaa? ..Niin sitä vaan on tylsä ihminen, pentele. 🙂

    Tykkää

    • Hihihi! No siis noinhan sitä varmaan just kävisi. Järki lopulta kuitenkin voittais… Paitsi jos voittais oikeesti PALJON rahaa. 😀

      -Päivi-

      Tykkää

  2. Mulle riittäisi vaikka poulikaskin päävoitto, soittaisin välittömästi esimiehelle ja sanoisin että se loppu nyt, orjapalkalla työnteko. Saionaara ja silleesti. Ensin täytyisi ehkä alkaa lotota ahkerammin kuin muutaman kerran vuodessa. Toisaalta yksikin oikea rivi riittää.

    Ei tulisi tekemisen puutetta vapaaherrattarena, elämä olisi juuri sitä mitä sanoit, sen tärkeämmän tekemistä.

    Tykkää

    • Hihihihi! Mä just kans mietin, että mä kyllä nyt unohdin TAAS lotota! 😀 Onneksi huomiseen on kuitenkin vielä aikaa. Jospa se huomenna jo iskis, se voitto! 😀

      -Päivi-

      Tykkää

  3. Olipa pelottava kirjoitus,pelottava siksi,että ihan kuin sanasta sanaan omasta päästäni.Ajattelen juuri näin,tekisin,juuri noin,jos ja KUN lottovoitto kohdalle osuu.
    Sitä tässä odotellessa…Tulevia matkakohteita,luettavia kirjoja,leivontavinkkejä ym. ym. kivaa ja tärkeää miettimään jää hän 😀

    Tykkää

  4. Muaha ha, olen samis. Vaikka siis mun mielestä olisi hyvä käydä kerran viikossa tekemässä yksi hiutalevuoro jotta pysyisi kiitollisuus omasta onnekkuudesta tallella. Itseni tuntien vaipuisin tasapaksuuden koomaan vaikka sit siellä merenrantahuvilassa.

    Täytyy oikeesti alkaa lottoomaan. Jollekinhan ne ne menee, miksei siis jommalle kummalle meistä ;D

    Tykkää

    • No oot kyllä just ihan oikeessa! Mä kyllä vähän huonosti muistan lotota, mutta kyllä se joku kerta silti vielä osuu… Eiks ni?! 😉

      -Päivi-

      Tykkää

  5. Kyllä ne rahat menee ihan hukkaan ja väärin osoitteisiin jos jatketaan voiton jälkeen niinkuin ennenkin. Miksi sellaiset edes lottoaa? Nimim. Mielellään 70h lyhyempi työviikko, kiitos.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s