Läskipäälle lenkkimusaa.

Mä olen tehnyt itselleni lupauksen olla lupaamatta enää mitään. Siis varsinkaan elintapoihin liittyvää. Legendaariset ”viis kertaa viikos lenkil, kuustoist vatsaa, nelkketkaheksa punnerrust ja kolttoist leukaa illas” -henkiset lupaukset on kyllä nähty. Ku ei se sit ihan toimikaan niin.

Lupaamatta yhtään mitään, olen kuitenkin luvannut alkaa voida paremmin. Kokonaisuudessaan. Koitan kaivella taas esiin niitä asioita, joista tykkään ja joista tulee hyvä olo, niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Etsinnässä jälleen siis se kuuluisa tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Jättää jokailtainen sohvalla möllöttely vähemmälle ja keskittyä kivoihin, aktiivisiin asioihin perheen ja ystävien kanssa. Oli se sitten uimista, lenkkeilyä, leffaa tai konserttia. Joo, ja kyllä tähän lasketaan muutama irtiotto skumppapulloineenkin.

Mulle lenkkeilykin on ennen kaikkea oman pään putsaamista enemmän kuin sykkeen mittailua veren maku suussa. Voin kuvitella olevani itseasiassa hyvinkin huvittava näky tempoessani verkkarit vinossa keskustan katuja. Musiikkia kuuntelen kävellessäni aina, jos olen yksin. Enkä pelkästään kuuntele, vaan eläydyn. En siis esitä mitään kohtauksia mykkäfilmistä, jos joku sattuu ikkunasta tätä upeaa miimistä ilotulitusta seuraamaan. Mä laulan ääneti. Ku on vaan ihan pakko.

Nyt kun mä kohta taas lähden nuttura vinossa tuonne ulos hoippumaan, olisin halunnut kuulla teidän parhaat lenkkimusavinkit! Vaihtelu vois tehdä ihan poikaa biiseissäkin välillä. Ois sit ainakin pakko kehittää uudet koreografiat. 😉

Olen musiikin suhteen aika kaikkiruokainen, kuuntelen sujuvasti kaikkea Iron Maidenista Kanye Westiin (joo, ihan kaamee äijä, mutta sillä on muutama aivan killeri biisi). No okei, iskelmä on mulle musiikin kanaviillokki. En voi sietää. Vaikka mihin se raja sit vedetään… tiedä häntä.

No, enihuu, nyt kaikki tehobiisit kehiin, mun Spotify huutaa vaihtelua!

-Päivi-