Viikonloppu Budapestissa.

Nyt sitten sitä lupaamaani reissupostausta, vaikka itse reissu aika lyhyt pyrähdys olikin. Mutta irti arjesta se on lyhytkin matka.
Budapest valikoitui kohteeksi oikeastaan lentoaikataulujen perusteella. Matkaa varatessa en tiennyt, kuinka mies voi olla töistä pois ja koska kyseessä oli yllätys, en tietenkään sitä voinut mennä kysymäänkään. Lisäksi tossa vaiheessa olin vielä epävarma Hilman jatkosta, joten oli ikäänkuin pakko ottaa lennot perjantai-iltaan ja sunnuntaille iltapäivään. Käytännössä perillä oli aikaa siis ainoastaan yksi kokonainen päivä, joka oli kyllä auttamatta liian vähän. Päätettiin taas jo alussa, että kävellen kaupunkia tutkiskellaan ja sen verran mennään, kun jaksetaan. Kaksi päivää olis ollu aika ihanteellinen; ekana päivänä shoppailut ja tokana kaupunkia muuten. Tai toisinpäin. Nyt raahattiin ostoskasseja (esim. niitä neljiä tennareita…) ympäri kaupunkia.
Eilen taisin jo mainitakin, että jännitin etukäteen ennen kaikkea kentältä keskustaan siirtymistä. Googlailtiin toki asiaa, mutta ohjeet tuntuivat jotenkin sekavilta. Kuka varoitti takseista, kuka metroista. Lopulta homma meni kerrasta ihan nappiin. Kentällä laukkuja odotellessa käytiin ostamassa liput minibussiin, joka keräsi kentältä samaan suuntaan meneviä matkustajia, odoteltiin vartin verran autoa ja päästiin suoraan hotellin ovelle. Minibussin hinta oli n. 18€ yhteensä meiltä molemmilta ja pidettiin sitä puolen tunnin matkasta ihan kohtuullisena. Varsinkin, kun ei haluttu muutenkin jo lyhyttä matka-aikaa käyttää metron ja junien kanssa sekoiluun. Sitä se olis kuitenkin ollu. Sekoilua.
Hotelli oli aikamoinen unelma. Päätin panostaa vähän parempaan majoitukseen, kun loma oli muuten niin lyhyt. Continental Hotel Zara ei ollut ihan Vaci Utcan varrella keskustassa, vaan kivenheiton päässä ”pääkadusta”. Hiukan rähjäinen ympäristö meinasi jopa hämätä, mutta itse hotelli oli ihana! Laukut kannettiin huoneeseen, palvelu oli erinomaista ja aamiainen tosi monipuolinen. Hotellissa olisi ollut myös uima-allas ja sauna, mutta nää tollot unohti uimakamppeet kotiin, joten se puoli jäi tsekkaamatta. Voin kuitenkin suositella hotellia. Sijainnin vuoksi oli myös ikäänkuin pakko poistua tuolta pääkadulta ja sen välittömästä ympäristöstä.
Lauantaiaamu aloitettiin tuhdilla aamiaisella hotellilla ja lähdettiin kävelemään kohti ostoskatua (Vaci Utca). Vähän sattuman kaupalla taidettiin sinne löytää ja pysähdyttiin jo matkalla kenkäkauppaan. Neljät tennarit kolmeenkymppiin oli musta aika hyvä saalis! Ja myönnetään, olisin varmaan ostanu useammatkin, jos päivä ei olisi ollut vasta edessä…
Itse Vaci Utca oli täynnä niitä perinteisiä vaate/laukku/koruliikkeitä, hyvin perinteisin hinnoin. Luonnollisesti kallista siis. Mekin pääasiassa ihailtiin kaupunkia ja suunnattiin kadun päässä sijaitsevaan kauppahalliin. Voi, mikä tunnelma! Ja mitkä tuoksut! Lihaa, makkaroita, mausteita, vihanneksia, viinejä… ja yläkerrassa perinteisempää turistikrääsää. Suosittelen käymään, ihan vaan jo tunnelmankin takia.
Takaisinpäin päätettiin kävellä Tonavan rantaa pitkin. Vaci Utcan toisessa päässä sijaitseva ostoskeskus jätettiin kuitenkin koluamatta ja tehtiin muutama ostos parhaillaan käynnissä olevan Budapest Spring festivalin pikkukojulta. Käsityöläisiä, makeis- ja viinimyyjiä oli pienissä mökeissä myymässä toinen toistaan ihanampia tuliaisia. Harmillisesti sää oli kevätfestareiksi aika kylmä, keväisemmällä säällä olisi mielellään istahtanut katuterassille viinilasilliselle. Nyt oli pakko mennä lämmittelemään sisätiloihin Hard Rock Cafeen. Suosittelen sitäkin… ihan vaikka vaan silmänilon vuoksi. 😉
Väsy painoi jaloissa jo aikalailla iltapäivästä, mutta päätettiin kuitenkin jaksaa patikoida vielä sillan yli Budan puolella ja kukkulalle. Nousu tapahtui näppärästi ”köysiratahissillä”, kävellenkin olisi toki päässyt, mutta rakot jaloissa huusivat hissiä. Näkymä Pestin puolelle oli aika upea. Iltavalaistuksessa todennäköisesti vielä hienompi.
Kukkulalta lasketeltiin alas ihan jalan ja takaisin Pestin puolelle. Nälkä kurni vatsassa ja alkoi vimmattu ruokapaikan etsintä. Pääkadun ympäristössä oli ruokapaikkoja pilvin pimein, mutta tarjonta oli enemmänkin pitsaa, pastaa, hampurilaista… Haavekuvissa näkyi maustettu unkarilainen lihapata, joten päätettiin jatkaa etsimistä. Lopulta käännyimme turisti-infon puoleen ja sieltä suositeltiin Vak Varju -nimistä ravintolaa, joka oli kivenheiton päässä pääkadulta. Ruoka oli ravintolassa hyvää ja suht edullista (kolme ruokalajia juomineen kahdelle n. 45 €), mutta edelleen vähän jäin kaipaamaan sitä lihapataa. Sitä en listalta löytänyt. Parhaana ruokakokemuksena mieleen taisi jäädä jälkiruoaksi nautittu omenastruudeli. Taivaallista!
Illallisen jälkeen käveltiin hämäriä (hiukan pelottaviakin) sivukujia hotellille ja yhdeksältä oltiin jo valmiita unten maille. Aamulla heräiltiin ajoissa aamiaiselle ja otettiin hotellin edestä taksi lentokentälle. Hinta oli hieman kalliimpi kuin saavuttaessa minibussilla, mutta reilu parikymppiä puolen tunnin matkasta kuitenkin edelleen aika kohtuullinen.
Viimeiset (ja kalleimmat) tuliaisostokset tehtiin vielä kentältä ja iltapäivällä oltiinkin jo takaisin Suomessa. Illalla kotona meitä odotti kolme kovasti ikävöinyttä pikkuihmistä ja mumman siivoama koti. Kyllä nukuttikin omassa sängyssä erityisen hyvin. 🙂
Nyt tuli kyllä pisin postaus evö! Kiva, jos jaksoitte lukea loppuun saakka. Suosittelen Budapestia ehdottomasti kohteeksi kaupunkimatkalle, mutta yhtä ehdottomasti suosittelen vähintään kahden kokonaisen päivän reissua. Myöhemmin keväällä ja kesällä kaupunki olisi ollut varmasti kukassaan ja ilmapiiriltään vielä leppoisampi. Nyt harmaa ja kolea sää toi vielä erityisesti esiin kaupungin rähjäisen puolen.
Seuraava matka häämöttää jo tietysti haaveissa… ja mielellään johonkin lämpimään! Tosin, taisin mennä lupaamaan lapsille, että seuraavaksi mennään koko perheellä. Eli ei ihan heti. Säästötalkoot käyntiin siis jälleen. 🙂
Nyt kuitenkin jätetään reissupostaukset tähän ja ensi kerralla jotain ihan muuta. Pääsiäinenkin on jo ihan kohta! (ja ne ruohot jäi kyllä ihan kylvämättä…)
-Päivi-
Advertisements

20 kommenttia artikkeliin ”Viikonloppu Budapestissa.

  1. Kiitos kierroksesta. Matkoilla on niiiin kiva käydä, myös virtuaalisilla. Tuttuja paikkoja. Jotain tuon verran (plus ne pari museota) tuli kaupunkia nähtyä 13 vuotta sitten, kun työmatkalla (luit oikein ja työnanataja sama kuin nykyään) siellä viikonloppua vietin. Siinä lähellä nimittäin sijaitsee ihana pikkukaupunki, joka on kaupunkimme ystävyyskaupunki. Siihen aikaan lentoja ei juurikaan ollut, ja aikataulujen takia piti (!) jäädä viikonlopuksi ylimääräistä, että saatiin kohtuuhintaiset liput.

    Tykkää

    • Olipa kyllä vallan harmi, että ihan jouduitte jäämään viikonlopuksi ylimääräistä… 😉 Vähän harmitti, että me ei yhteenkään kirkkoon (tai museoon) ei ehditty sisälle asti. Onneksi aina on ”ensi kerta”. :)-Päivi-

      Tykkää

  2. itse kanssa tykästyin budapestiin.reissusta kyllä aikaa jo ainakin 8vuotta.oltiin luokankanssa reissaamassa ja asuttiin isäntä perheissä.ikimuistettava reissu kaikkine kommelluksineen.silloin oli vielä halpaa ja meinasi ostoshysteria iskeä ja vähän iskikin.on tätä vileenin sukurasitetta.

    Tykkää

  3. Kyllähän nämä matkakertomukset jaksaa aina lukea kokonaan, kun saa hyviä ja vinkkeja ja pääsee itsekin virtuaalimatkalle. 🙂 Teidän reissu kuulostaa oikein onnistuneelta, vaikka kyllähän tuo yhden päivän matka on auttamatta liian lyhyt, ihan minne vaan kohteeseen. Mutta taatusti ihana irtautuminen arjesta! Mukavaa aurinkoista viikon jatkoa!

    Tykkää

  4. Totta kai tämän jaksoi lukea ihan kokonaan, olemme isännän kanssa Budabestia miettineet sellaiseksi aikuisten reissuksi ja tämä kyllä vahvisti ajatustamme, kiitos tästä!

    Tykkää

  5. Ihana postaus! Harmi kun saitte olla niin vähän aikaa. Mut irtiotto se on pienikin ja kahdestaan vielä entistäkin makeampaa. Tuli ihan hillitön matkakuume… 😛 Ainiin, tuli tuosta sun unkarin puhumisesta mieleen, että meillä oli silloin aikanaan unkarilainen musan ope ja sen takia me valittiin luokkaretkikohteeksi tuo maa. Oltiin Budapestissä, Balatonilla ja Györissä. Mä olen laulanut kuorolauluja unkariksi, tosin mitään en kyllä muista… kösönöm ja niin eespäin. 😀

    Tykkää

    • Kyllä se tosiaan irtiotto on pienikin reissu. Ja hei, matkakuume ei helpota, kuin matkaamalla. 😉 Tosin sitten se vaan vielä nousee! :)Kösönöm kuulostaa just oikeelta! Ja sit ne puhua englantiakin niin unkarilaisittain, että jestas! Piti oikein skarpata, että pysy mukana. :D-Päivi-

      Tykkää

  6. me oltiin budapestissä ja balatonilla -85 nuorena avioparina.oli tosi eksoottista olevinaan,mutta vieläkin tuttuja maisemia ym.näin kuvistasi.ja paprikasalamia mekin tuotiin…aaah niitä muistoja

    Tykkää

    • Hihi, eksoottistapa hyvinkin! 😉 Mutta olihan se Virokin joskus tosi eksoottinen vielä. :DIhania muistoja näistä kyllä aina jää. Vaikka olis vähän lyhyempikin reissu. :)-Päivi-

      Tykkää

  7. Kiva postaus ja mukava kuulla, et teidän reissunne onnistui! Hih, meidän perheemme aterioi myös tuolla Vak varju -ravintelissa viime Budapestin reissullamme. Me kyllä syötiin gulassiakin siellä silloin… Oiskohan lista muuttunut viime syksystä?

    Tykkää

    • No mä vähän ryssin tossa kohtaa, gulassia oli tarjolla alkukeittona, mut en tyhmänä ottanut sitä! Jäin kaipailemaan sitä ”pörköltiä”, josta luin etukäteen. Sellasta en listalta löytäny. Olis vaan pitäny ottaa se gulassi… ;)-Päivi-

      Tykkää

  8. Hei! Kiva että reissunne onnistui! Kaipaamaasi lihapataa ja muita unkarilaisia ”kotiruokia”saa tosi edullisesti sieltä kauppahallin yläkerran ravintolasta jos nälkä iskee keskellä päivää – illallahan se ei ole auki.Ihana,rauhallinen hotelli on myös Opera garden hotel kävelykadun varrella parin korttelin päässä oopperatalosta.Loistava palvelu,hyvä aamiainen ja supersiisti pieni hotelli,suosittelen! iina

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s