Rullaa vaille

Miten aina, kun on hillitön remppaboogie päällä ja päästään vihdoin tapetoimaan, tapetti loppuu kesken?! Voi itku ja potku, pari ärräpäätä saatoin päästää, kun mittavirhe tajuttiin. 
Vaan toisaalta samaan konkurssiin kai tuo nyt menee, onhan tätä tässä jo tehty. Ei kai tuo viikon lisäodottelu enää paljon vaikuta. Ollaan kuitenkin jo niin tosi lähellä! Pieni välikurkistus lienee paikallaan kuitenkin…

Tapetista tykkään tosi paljon ja valaisin oli myös ihan nappivalinta. (joo, se oli ihan pakko saada jo kattoon, vaikka muuten on kaikki ihan kesken ;)) Eihän sieltä puutu enää ku sänky!
Nyt mä siirryn jännittyneenä seuraamaan, ku mun big brother kävi eilen taikomassa Big Brotherissa. Iiiiik!
-Päivi-

Viluvarpaat tyytyväisinä Ikea-keittiössä

Ikea-tuotteita kuulee usein dissattavan. Halvalla ei voi saada hyvää ja itse pitäis kootakin. Mutta kyllä mä ainakin useimmiten olen kyseisen puljun tuotteista tykännyt. Isoista kokonaisuuksista ykkönen on ehdottomasti meidän keittiö. Edullinen, itse suunniteltu ja koottu, mutta edelleen olen enemmän kuin tyytyväinen.
Toki joitain kompromissi-ratkaisuja oli pakko tehdä, kaikkia mahdollisia kokoja ja kaappeja kun Ikeasta ei millään voi saada. Mikään juttu ei kuitenkaan jäänyt häiritsemään ylitsepääsemättömästi. Kokonaisuutta pidän just meidän tarpeisiin sopivana ja pienillä fiksauksilla saa aina uutta lookia. Kuten Köpiksestä tuliaisina tuoduilla vetimillä, joista tykkään ihan pipona!

Kylmä alkaa taas hiipiä ovien ja seinien raoista sisälle asti. Tänäkin vuonna ollaan koitettu mahdollisimman pitkälle venyttää lämpöjen päälle laittamista, polteltu kynttilöitä ja vedetty villasukkia jalkaan, vaan kyllä tänään oli pakko luovuttaa ja päästää patterit suhisemaan. Pönttöuuni-haave elää ja voi hyvin, ei vielä ihan pala, mutta kytee. Kovasti säästetään, mutta lottovoitto vois olla kiva.
Siihen asti kuitenkin vedetään villasukkaa toisen päälle ja tassutellaan tyytyväisinä halvassa ja itsekootussa Ikea-keittiössämme. 😉
-Päivi-

Eksynyt tapettiviidakossa vol.267

Kyllä mä taisin jossain vaiheessa jo luvata, että makkarin jälkeen ei enää yhtään remonttia meille. Mut kyllä te tiedätte, miten tää menee… 😉 Nyt, kun ollaan jo voiton puolella, ajatukset siirtyy seuraaviin kohteisiin. Ja niitähän riittää. Remppahommat siirtyvät yläkertaan, kolme lastenhuonetta, käytävä ja kylppäri. Jotakuinkin tässä järjestyksessä. 
Odotan innolla, että päästään lastenhuoneiden kimppuun! Erityisen kivaa on tietysti se, että lapset on niin eri ikäisiä ja molempia sukupuoliakin löytyy, joten kaikissa huoneissa saa päästää mielikuvituksen erilailla valloilleen. 
Pienimmän huoneen sävelet on jotakuinkin selvät, ja se todennäköisesti myös rempataan ensimmäiseksi. 4-vuotiaan pikkuneidin huoneen saa vielä tapetoida hempeillä kukkatapeteilla ja kotileikki-leluista saa hauskoja somisteita tyttövaltakuntaan. Tapettipaikasta kisaavat parhaillaan nämä suloisuudet:
Sandbergin Alma

Ja Tapettitalon Kirsikkapuu
Eskari-ikäinen poika haluaisi mieluiten tietysti Spiderman, Lego ja Transformers-tapetit ja mielellään vielä joka seinään eri. Äiti on ehkä inasen eri mieltä… Poika on aina ollut vihreän ystävä ja olinkin jo mielessäni suunnitellut selkeää valkoisen ja mustan yhdistelmää, maustettuna raikkaalla vihreällä, kun poika ilmoittaakin tykkäävänsä ”just sinisestä maailman eniten”. Keskustelu siis jatkuu, tällä hetkellä tapettikisan kärjessä ovat:’
Sandbergin Erik reippailla perusväreillä.

Boråsin new classic mustilla (tai niillä tumman sinisillä) tähdillä.
Näiden pienempien huoneisiin on siis olemassa joku punainen lanka ja ajatus. Mutta se vanhimman tytön huone. Mitäs ihmettä me sinne keksitään?
Tämä vanhin neitokainen täyttää siis keväällä 10 vuotta. Ihan lapsi vielä, mutta hyvin äkkiähän nuo sitä esi-teini-iän oveakin kolkuttelee. Vielä tyttö tykkää pinkistä ja turkoosista, mutta jotenkin arveluttaa tapetoida tässä vaiheessa huonetta kovin pastellisilla väreillä… Tapettiselailut ei oikein ole tuottaneet tulosta, lempparia ei ole löytynyt sen enempää äidille, kuin tyttärellekään. Olisin ehkä taipuvainen kääntymään jonkun aika perinteisen raita-tapetin puoleen, ehkä joku musta-valkopohjainen säväyksellä väriä… 
Nyt olisin siis taas apua vailla. Olisko teillä ihanilla lukijoilla vinkata joku kiva tapettimallisto, mistä voisi löytyä kiva tapetti nuorelle neidille? Estat, Boråsit, Sandbergit ja Tapettitalot on jo läpikäyty. Onneksi tällä ei mikään kiire ole, onpahan sitten ainakin hyvin haudutettu päätös. 😉
Millaisia tapetteja teidän 10-vuotiailla (tai hiukan vanhemmilla) lapsilla on huoneissaan?
-Päivi-

Syksyä sisälle.

Vapailta paluu tiesikin ihan reippaasti hommia, joten bloggailemaankaan en ole ehtinyt laisinkaan. Viikonlopuksi on kuitenkin paras rauhoittua olemaan perheen kanssa. Tänään saatiin vihdoin nyt sitä syksyisempää fiilistä Uskolaankin. Tummempia tekstiilejä, vähän hyllyä, taulua ja kynttilöitä. Ja tärkeimpänä siivous.
Nyt on hyvä fiilis, kotoisa olo. Syksy taitaa olla sisustuksellisesti mun lemppari… 🙂 Tässä pientä kuvapläjäystä Uskolan syys-sisustuksesta vielä tähän lauantai-iltaan.

Nyt mä vetäydyn peiton alle. Rentoa iltaa!
-Päivi-

Tiistai-illan räpsyt

Edelleen meillä on paikat vähän remontin takia rempallaan. Eteinen on nyt sen puolisen vuotta ollut matotta ja kuisti näyttää jopa kamalammalta, kuin muuton yhteydessä. Mutta kunhan tuo makkari valmistuu, saadaan vihdoin keskittyä koko alakerran sisustukseen. Sitten on vihdoin kaikki alemman kerroksen huoneet remontoitu!
Räpsin huvikseni muutaman kuvan ihan tavallisesta tiistai-illasta. Rempallaan tai ei. 
Salin sisustus on jollain tavalla käymistilassa koko ajan… Kunhan joskus saadaan vihdoin nurkkaan se pönttöuuni, koko huone muuttuu johonkin suuntaan. Mieluiten mahdollisimman pitkälle olemassa olevilla kalusteilla. Mutta koska säästötalkoot on edelleen kesken, asia jatkaa hautumista…
Huomenna miniloma loppuu ja edessä on paluu töihin. Tuntuu ihan kivalta. Ilmeisen onnistunut taukoilu siis. 🙂
Rauhallista tiistai-iltaa Uskolasta!
-Päivi-

Syys-sekalaiset.

Kyllä menee vapaapäivät nopeesti, nythän ollaan yht’äkkiä jo maanantaissa! On kyllä ollut tosi tarpeellinen ja nautinnollinen tauko. Ollaan tehty paljon kaikkea pientä, mutta myös oltu välillä tekemättä. Sopivassa suhteessa.
Ulkona alkaa olla jo tosi syksyistä, harmaata ja tuulista. Toisaalta ihanaa juuri tällaisena päivänä saada jäädä lepäämään. Sisustuksellisesti syksyllä mieli halajaa taas tummempia sävyjä, hiukan rouheutta. Tilasin eilen saliin uuden maton ja muutamia tyynyjä. Kunhan ne tulevat, sisustellaan kotiin muutenkin ehkä enemmän syksyä. Sohvanpäälliset ja matot on vielä kesäväreissä, miten se päällisten vaihtaminen onkin aina muka niin suuren työn takana?!
Parin kanervan verran on syksyä jo sisälläkin. Kiepsautin Ikean perusruukkuihin ympärille muutaman kierroksen juuttinarua ja kanervat pönttöihin. Ei se aina paljon muuta tarvi. 🙂

Ollaan oltu pienimmän kanssa tämä päivä kotona. Eskarilainen ei malttanut olla pois lelupäivänä, joten hän sai mennä päiväkotiin. Elsan kanssa on polteltu aamusta asti kynttilöitä, leivottu sämpylöitä ja keitelty pari pientä satsia omenahilloa. Omenia on tänä vuonna tullut juuri sopivasti omiin tarpeisiin. Saadaan useampi piirakka, paistos ja sopivasti hilloa ja syömäomppujakin.

Ja koska tämä postaus on näköjään ihan ehta sekametelisoppa, vilautetaas vielä loppuun viimeisimmät kuvat makuuhuoneesta.

Kyllä, kaikki pinnat on maalissa! Lattiassa tosin vasta ensimmäinen kerros, mutta toinen on tulossa heti tänään. Sitten odotellaankin kuivumista, jotta päästään tapetoimaan. Viheliäistä, että siinä vaiheessa, kun sitä intoa taas olisi, joutuukin odottelupuuhiin. 😉
Nyt en osaa päättää, keittäisinkö kahvit vai suuntaisinko pienille päikkäreille… Ehkä teen molemmat. Kun se kerrankin on mahdollista. 🙂
-Päivi-

Hengähdystauko.

Outo olo. Edessä on neljän päivän vapaa. Odotettu ja tarpeellinen hengähdystauko, muutama päivä joiden aikana rauhoittua, rentoutua ja kerätä voimia. 
Ulkona myrskyää, mutta tänään se ei haittaa. Me haetaan nyt pizzat, kääriydytään vilttiin, poltellaan kynttilöitä ja katsellaan telkkaria. Tänään on syyllisyyskin viskattu romukoppaan. Nyt nautitaan!
Rentouttavaa viikonloppua!
-Päivi-

Kanttarelli-pekonipiirakka

Minä: ”Voisin tehdä huomenna sellasta kanttarellipiirakkaa.”
Mies: ”Hmpphhh…”
Minä: ”Ajattelin laittaa siihen pekonia kans.”
Mies: ”Joo, kuulostaa hyvältä!”
Ettei miesraasun vahingossakaan tarvi sitten ainakaan kasvisruokaa syödä… 😉
Kanttarellien, pekonin ja punasipulin liitto uppoaa muhun. Niin pastassa, kuin piirakassa. Tämä kyseinen piiras loihdittiin ihan hatusta, mutta toimi salaatin kanssa mainiosti!
Ohje oli jotakuinkin tälläinen:
Kanttarelli-pekonipiirakka

Pohja:

125 g voita tai margariinia
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kylmää vettä

Täyte:

1 pkt pekonia
reilusti kanttarelleja
2 pientä punasipulia
n. 100g kanttarellituorejuustoa
2 dl kermaa 
2 munaa
n. 3 dl juustoraastetta (vahvaa)
suolaa
valkopippuria

Nypi jauhot pehmeään voihin. Lisää kylmä vesi ja möyhi tasaiseksi. Painele piirasvuoan pohjalle. Pohjaa voi halutessaan esipaistaa 200C:ssä viitisen minuuttia.

Pilko pekonit pieneksi ja paista pannulla rapeaksi. Lisää pilkotut kanttarellit ja sipulit ja pyörittele pannulla pehmeiksi. Kumoa täytteet piiraspohjan päälle. (paprikakin voisi olla mukava lisä tähän)
Sekoita tuorejuustoon kerma ja vatkaile munat joukkoon. Mausta ja lisää osa juustosta seokseen. Kaada täytteiden päälle. Kuorruta piirakka vahvalla juustoraasteella.
Paistele 200 asteessa puolisen tuntia. Lisukkeeksi raikas salaatti. Ja lasi punkkua. 😀 
-Päivi-
P.S. Sanokaa, jos kyllästytte näihin leivontajuttuihin… Tää on mulle ihan paras reseptikirja, muuten mun ohjeet on aina ihan hukassa! 🙂

Remppakuulumisia ja lattian sävy

Täällä podetaan ihan maailmanluokan flunssaa. Eväät koostuu pääasiassa Finrexinistä, Burana C:stä ja Berocasta. Hirveästi mitään ylimääräistä en ole töiden lisäksi pariin päivän tehnyt, mutta mies on onneksi ollut ahkera rempassa. Eilen naulattiin kiinni ensimmäiset kattopaneelit, joten aika lähiaikoina saatetaan olla jo vihdoin pintamateriaaleissa ihan oikeasti! 
On tästä kuvasta sit kuitenkin vähän edetty…
Kunhan kattolaudat saadaan kaikki kiinni, onkin vuorossa jo katon ja lattian maalaaminen, sekä seinien pohjamaali. Ja sitten se tapetointi. Kyllä mä aikamoista vääntöä tämän tapettiasian kanssa olen käynyt… Nyt näyttää kuitenkin löytyneen se ”yllättäjä takavasurista”. Boråsin Lace 1344.
Mieskin innostui tästä, kun se oli parikin kymppiä halvempi rullahinnaltaan, kuin se ensimmäinen vaihtoehto. Enemmän tapettiongelmasta löytyy täältä.
Lattian sävyksi tulee sama, kuin koko talossa muutenkin. Tästä meidän lattiasävystä olen saanut joitain sähköposteja ja kysymyksiä ja nyt kun sen sävyn muistin kerrankin naftaliinista kaivaa, laitetaan se tähän postaukseenkin. Lattia on siis maalattu Tikkurilan vaalean harmaalla sävyllä H499. Suosittelen todella! Ei ehkä helpoin pitää puhtaana, mutta kaunein ikinä. 🙂
Nyt alkaa vilu hiipiä siihen malliin luihin ja ytimiin, että parempi käydä lepäämään, jotta on huomenna työkunnossa. Toivottavasti te olette pysyneet terveinä!
-Päivi-