Ei se mitään pelkkää liirumlaarumia ole, se lepopäivän pyhittäminen. Nyt kun taas tuli vietettyä pari viikkoa putkeen aika tiiviisti työmaalla, tuntui enemmän kuin hyvältä, kun mieheni lupasi mennä pitämään kauppaa pystyssä täksi päiväksi. Kyse ei näin sunnuntaisin ole kuin muutamasta tunnista, mutta on silti niin eri asia olla menemättä kokonaan. Olen nukkunut väsymystäni tuntikaupalla eilisen illan ja yön aikana, katsonut esikoisen kanssa hömppäleffaa, lukenut sisustuslehtiä, siistinyt paikkoja ja kahvittanut ystäviä. Ajatus kulkee selkeämmin, tuntuu että elämässä ehkä sittenkin on muutakin kuin kauppa ja nukkuminen. Virkistävää!
Rouvan viherpeukalo on tänäkin kesänä taas aivan erityisessä iskussa. Juhannusruusu ei kukkinut lainkaan (johtuu vissiin leikkaamisesta..) ja Pioni teki ihan tasan kaksi kukkaa. Ehdin vielä kukinnan loppuvaiheilla pelastaa nuo ihanat kukat tuoksumaan ruokasalin akkunalle.
Kostean lämmin (yök!) sunnuntai-ilta jatkuu lepäillen. Koitan jaksaa valvoa sen verran myöhään, että näkisin norjalaisdekkari Varg Veumin ykköseltä. Realistinen ja osittain aika julmakin sarja, mutta tosi hyvä. Suosittelen lämpimästi pohjoismaisten dekkarien ystäville!
Jännittävää kesäiltaa!
-Päivi-